Ero sivun ”Sankt Mikael” versioiden välillä

'''Sankt Mikael''' eli '''Borstön hylky''' oli [[Venäjä]]n kauppalaivastoon kuulunut [[hollanti]]laistyyppinen [[kaljuutti|kolmimastokaljuutti]], joka aiemminvuonna tunnettiin1747 nimellämatkasi Sankt[[Amsterdam]]ista Mikael[[Pietari (kaupunki)|Pietariin]]. Alus upposi [[Borstö]]n saaren edustalla [[Saaristomeri|Saaristomerellä]] 1700-luvulla.

''Sankt Mikael'' lähti Amsterdamista syksyllä 1747. Se oli saapunut 19. kesäkuuta Pietarista.<ref name="Suomen rannikon aarrelaivat 36-42"/> Aluksen määräsatamana oli jälleen Pietari, ja sen kapteenina toimi laivuri Carl Paulsen Amiel.<ref name="hylyt.net"/> Kauppatavaran ja tavallisen lastin kuten [[Tupakka|tupakan]], tammilankkujen ja [[sokeri]]n lisäksi alus kuljetti arvotavaraa Pietarin hoviin.<ref name="Suomen rannikon aarrelaivat 36-42"/><ref name="hylyt.net"/> ''Sankt Mikaelin'' tiedetään arkistotietojen perusteella olleen [[Juutinrauma]]ssa lokakuun puolivälissä. Alus jatkoi tämän jälkeen matkaansa kohti Suomen rannikkoa, mutta se ei uusimman tutkimuksen mukaan haaksirikkoutunut Borstön saaren edustalle [[Turun saaristo]]ssa.<ref name="hylyt.net"/><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/00e0a31c-128a-4991-9e78-430db1bab394|nimeke=Suomen ainoaa ”aarrelaivaa” rosvottu jo vuosikymmenten ajan – kultaisia nuuskarasioita kadonnut keräilijöille: ”Lastilla rakentaisi muutaman omakotitalon”|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2020-10-15|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite name=https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006624985.html|nimeke=Suomen ainoalta ”aarrelaivalta” löytyi tuoreita jälkiä hylynryöstäjien vierailuista – alus kokenut kovia hämäräperäisen toiminnan yhteydessä|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2020-09-04|viitattu=2020-10-15|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Aluksen hylky löydettiin sattumalta kesällä vuonna 1953, kun kalastajien verkot tarttuivat Borstön saaren eteläosassa kohtaan, jossa piti merikortin mukaan olla noin 40 metriä syvää ja tasainen pohja. Paikalle saapui myöhemmin laivaston sukeltaja, joka löysi noin 36–38 metrin syvyydessä makaavan hylyn. Laivan hylky oli edelleen hyvässä kunnossa, ja mastojen alaosat olivat pystyssä ulottuen noin 20 metrin syvyyteen. Asiasta tiedotettiin [[Museovirasto]]n edeltäjälle [[Muinaistieteellinen toimikunta|Muinaistieteelliselle toimikunnalle]], ja hylkyä alettiin kutsua Borstön hylyksi.<ref name="Suomen rannikon aarrelaivat 32-34">''Suomen rannikon aarrelaivat'', s. 32–34.</ref>

Hylyn pääteltiin olleen matkalla [[Venäjä]]lle, sillä esimerkiksi erääseen laatikkoon oli merkitty määräsatamaksi Pietari. Alustyypin sekä sieltä löytyneen esineistön perusteella laivaa alettiin kuitenkin virheellisesti pitää [[Alankomaat|hollantilaisena]].<ref name="Suomen rannikon aarrelaivat 32-34"/> Laivanhylyn identiteetti selvisi lopulta 1970-luvun alussa tohtori Christian Ahlströmin eri maissa suorittamien arkistotutkimusten tuloksena. Hylyn tunnistamisen ratkaisivat lopulta sukeltajien havaitsemat hevosvaunut, joiden tullivapautta koskevan kirjelmän Ahlström löysi Tanskasta.<ref name="Suomen rannikon aarrelaivat 36-42">''Suomen rannikon aarrelaivat'', s. 36–42.</ref> Hevosvaunut olivat matkalla Pietariin keisarinna [[Elisabet (Venäjä)|Elisabet Petrovnan]] hoviin, joten niistä ei tarvinnut ajan tavan mukaan maksaa tullia.<ref name="hylyt.net">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hylyt.net/hylky.jsp?id=sankt_mikael | Nimeke = Sankt Mikael, Borstö I | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = hylyt.net | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 16.10.2011 | Kieli = }}</ref> Kirjeestä saatiin myös selville aluksen kapteenin Carl Paulsen Amielin nimi. Myös itse laivan nimi saatiin selville, kun kävi ilmi, että Amiel oli ennen haaksirikkomatkaansa ohittanut [[Helsingør]]in kesäkuussa 1747 ollessaan matkalla Pietarista Hollantiin.<ref name="Suomen rannikon aarrelaivat 36-42"/> Alus oli saapunut Amsterdamiin 19. kesäkuuta, jonne oli jäänyt aluksesta merkintä nimellä ''Sankt Mikael''.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Ruppé, Carol; Barstad, Jan | Nimeke = International handbook of underwater archaeology | Vuosi = 2002 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Springer | Tunniste = ISBN 0306463458 | www = http://books.google.fi/books?id=A4MHdpqr8g4C&pg=PA356&lpg=PA356&dq=Carl+Paulsen+Amiel+st.+mikael&source=bl&ots=naM28zcnLK&sig=7-M7TkNwcUvGwUpNriUirc56yyA&hl=fi&ei=biSbTpuzCIzFtAbB7dCPBA&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=4&ved=0CDgQ6AEwAw#v=onepage&q&f=false | www-teksti = Google Books | Tiedostomuoto = | Viitattu = 14.12.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref> Syksyllä alus lähti uudestaan kohti Pietaria, jonne se ei kuitenkaan lopulta päässyt perille, vaan se haaksirikkoutui Borstön saaren edustalle.<ref name="hylyt.net"/>

Alusta alettiin 1980-luvulla alusta alettiin tutkia hylyn mahdollista nostoa ja museoimista varten [[Vasa (laiva)|''Vasa''-laiva]]n tapaan.<ref name="hylyt.net"/> Tarvittavat sukellustutkimukset suoritettiin heinä- ja elokuussa 1987, jolloin selvitettiin muun muassa aluksen rungon rakennetta, geometrisiä mittoja, vaurioita sekä sijaintipaikan pohjaolosuhteita. Noston suunniteltiin tapahtuvan vuosina 1989–1990 ponttonista ripustetun nostokehikon avulla, minkä jälkeen alus olisi uitettu [[Helsinki|Helsingin]] telakka-altaaseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kareg.com/Hylkyjen%20nosto-operaatiot.pdf | Nimeke = Hylkyjen nosto-operaatiot | Tekijä = | Tiedostomuoto = PDF | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 16.10.2011 | Kieli = }}</ref> Hankkeesta jouduttiin kuitenkin luopumaan [[Suomen 1990-luvun alun lama|1990-luvun lama]]n vuoksi, joka teki rahoituskumppanien löytämisen mahdottomaksi.<ref name="Suomen rannikon aarrelaivat 42-43"/>