Saarnastuolit tulivat kirkkoihin 1200-luvulla. Niitä rakennettiin lähinnä kiertelevien [[Kerjäläisveljestö|kerjäläismunkkien]] harjoittamaa saarnatoimintaa varten. Saarnatuoli sijoitettiin kuuluvuuden takia korkealle. Ulkonäkönsä, joka oli hallitseva saarnatuoleissa aina 1900-luvun alkuun saakka sai 1600-luvulla{{Selvennä|lausetta.}}, jolloin ne saatettiin koristaa hyvinkin rikkaasti.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Carl-Henrik Martling|Nimeke=Tjänst i heligt rum
Handbok för kyrkvärdar (ruotsinkielinen)|Vuosi=1990|Sivu=43|Julkaisija=Verbum|Isbn=91-526-1646-0}}</ref> Vanhemmissa saarnastuolissasaarnastuoleissa on usein rintasuojus ja kaikukatos.<ref>Kielitoimiston sanakirja 2.0. ''saarnastuoli''.</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Sadeniemi, Matti (päätoim.)|Nimeke=Nykysuomen sanakirja|Vuosi=1996|Selite=14. painos; hakusana ”Saarnastuoli”|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=WSOY|Isbn=951-0-18261-3|Viitattu=25.7.2017}}</ref> Myöhemmin sillesaarnastuolille on hankittu symbolisia selityksiä, kuten että korkealle sijoitettu saarnatuoli kuvaa [[Evankeliumi|evankeliuminevankeliumi]]n ja JumalaJumalan sanan saarnan korkeaa asemaa. Saarnastuolin, [[Kalkki (astia)|ehtoolliskalkin]] ja [[Kastemalja|kastemaljankastemalja]]n samankaltainensamankaltaisen muotomuodon on nähty muistuttavan kolmen armovälineen yhteenkuuluvuudesta. Saarnastuolin massiivinen koko ja sijainti korkealla, kirkon [[Lehteri|lehterienlehteri]]en tasolla, alettiin ymmärtää ja selittää symbolisesti; oli kyse saarnan keskeisyyden painottamisesta, vaikka saarnatuolisaarnastuoli oli vain tekninen apupäline äänen kuuluvuuden takaamiseksi suurissa kirkoissa.<ref name=":0" />
Rikkaasti koritellut, joskus mahtipontiset saarnatuoitsaarnastuolit ja niiden myöhäsyntyiset symboliset selitykset ovat jumalanpalvelusteologian kehittyessä jääneet sivuun. Useissa läntisissä kirkoissa onkin 1900-luvun viimeisten vuosikymmenien aikana tullut yleiseksi, että jumalanpalveluksen saanasaarna pidetään kirkon kuorissa olevan [[Ambo|ambon]], lukupulpetin ääreltä. Samoin uusien kirkkojen saarnastuolit ovat vaatimattomampia ja usein vain parin porrasaskelman korkeudella kuorin lattiasta.<ref name=":1" /> Suomessa on tavallista, että saarnastuolin kirjateliineestäkirjatelineestä riippuu "saarnastuoliliina", kristillisin symbolein koristeltu liina.
[[Tiedosto:Finska Missionssällskapet 03.JPG|pienoiskuva|[[Lähetyskirkko|Helsingin Lähetyskirkon]] alttari-saarnastuoli vuodelta 1900-{{selvennä}}|alt=]]
Vanhimmat saarnastuolit Ruotsin valtakunnassa, ja siten myös Suomessa, ovat 1500-luvulta. Suomen vanhin säilynyt saarnastuoli on Hattulan keskiaikaisessa [[Hattulan Pyhän Ristin kirkko|Pyhän Ristin kirkossa]].<ref name=":2" /> 1700-luvulla oli kehittynyt tapa rakentaa saarnastuolit aivan alttarin yläpuolelle [[Kuori (arkkitehtuuri)|kuoriin]] korostamaan saarnastuolin ja alttarin, saarnan ja ehtoollisen samanarvoisuutta (kanzelaltar). Tällainen käytäntö hävisi kuitenkin pian käytöstä ja vuonna 1836 Ruotsissa kiellettiin saarnastuolien rakentamienrakentaminen alttarin yläpuolelle.<ref name="martling">{{Kirjaviite | Tekijä = Martling, Carl Henrik | Nimeke = Puhuva hiljaisuus| Vuosi = 1993| Sivu = 77–78| Julkaisupaikka = Pieksämäki| Julkaisija = Raamattutalo| Suomentaja = Risto Pottonen| Isbn = 951-618-046-9| Viitattu = 24.10.2017}}</ref> Suomessa tällaisia alttari-saarnastuoleja on muutama.
