Ero sivun ”Rovaniemi” versioiden välillä

1 merkki lisätty ,  2 kuukautta sitten
p
[[1800-luku|1800-luvun]] puoliväliin saakka Rovaniemi oli joukko pieniä maalaiskyliä, joiden harvalukuiset asukkaat (n. 2 800 vielä vuonna 1850 nykyisen Rovaniemen kokoisella alueella) ansaitsivat elantonsa pääasiassa maanviljelyllä ja karjanhoidolla kalastuksen ja metsästyksen ollessa tärkeimmät sivuelinkeinot. Rovaniemen kukoistus alkoi Suomen metsätalouden nousun myötä 1800-luvun jälkipuoliskolla. Rovaniemi ei muodostunut puunjalostuksen keskukseksi, vaikka alueelle perustetuilla sahoilla (mm. vuonna 1901 valmistunut Pitkäniemen saha nykyisen Arktikumin paikalla Sahanperällä sekä Sinetän saha) olikin huomattava paikallinen merkitys. Sen sijaan tukkisavottojen kannalta keskeinen sijainti ja aikaansa nähden hyvät liikenneyhteydet [[Kemijoki|Kemijoen]] ja [[Ounasjoki|Ounasjoen]] yhtymäkohdassa nostivat Rovaniemen merkittäväksi liikenteen ja kaupan keskukseksi ja myöhemmin myös hallintokeskukseksi.
 
Maantie [[Kemi]]in 1839 liitti Rovaniemen valtakunnan tieverkkoon. Seuraavina vuosikymmeninä Lapissa hitaasti edenneet tienrakennustyöt yhdistivät lähinnä Rovaniemeä eri paikalliskeskuksiin. 1860-luvulla alkanut tukinuitto – tukkien uittaminen Kemi- ja Ounasjokea pitkin Kemiin – korosti Rovaniemen asemaa logistiikan solmukohtana. 1909 saatu rautatie sinetöi Rovaniemen aseman logistisena keskuksena. 1900-luvun alkupuolella höyrylaivaliikenne oli tärkeä yhdysside Rovaniemen sekä Kemi- ja Ounasjokien latvojen välillä. [[Rovaniemen lentoasema|Rovaniemen lentokenttää]] alettiin rakentaa 1939 nykyiselle sijaintipaikalleen, ja ensimmäiset kaksi nurmipäällysteistä kiitorataakiitotietä valmistuivat 1940.
 
Ennen 1860-lukua Rovaniemellä ei ollut kauppoja, vaan rovaniemeläiset tekivät hankintansa toisiltaan, kaupunkien (esim. Kemin) kauppiailta tai laukkuryssiksi kutsutuilta vienankarjalaisilta kulkukauppiailta. Ensimmäinen maakauppa sai toimilupansa 1860-luvun alkupuolella, ja metsätalouden tuoma vaurastuminen ja kirkonkylän edullinen sijainti läpikulkupaikkana nostivat paikkakunnan kauppojen määrään kolmeentoista vuoteen 1877 mennessä. Ensimmäinen apteekki tuli 1880-luvulla, ja 1898 kauppojen lukumäärä oli jo 27. Vuonna 1906 rovaniemeläiset perustivat itselleen osuuskaupan, ja Työväen Osuusliike Lapinmaa aloitti 1922. Aluksi kauppoja perustettiin vain kirkon läheisyyteen, mutta pian niitä alkoi tulla maaseudullekin, ja lisäksi tukkisavottojen yhteydessä toimi nk. savottakauppoja, joista paikkakuntalaisetkin saattoivat tehdä ostoksia.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://historia.rovaniemi.fi/historia/roi32-36.pdf|nimeke = Pohjoisen kaupan keskukseksi|julkaisu = Rovaniemi - 8000 kansainvälist vuotta|julkaisija = Rovaniemen kaupunki|viitattu = 2.12.2015|tekijä = Heikki Annanpalo|ajankohta = }}</ref>
17 621

muokkausta