Ero sivun ”Aramealaiset” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p paljon korjauksia
p eaa. & jaa.
Rivi 32:
Ensimmäinen kiistaton maininta aremealaista on Assyrian kuninkaan Tiglat-Pileser I: savitauluissa noin 1100 eaa.
Tiglatpileser I:n aikana 1114–1076 eaa. aramealaiset tunkeutuuivat laajalle alueelle Libanonin, Palmyran ja Karkemisin seuduille, ja Eufratin varrelle Babylonian rajalta pohjoiseen.
Ugaritissa alkoi suuri kuivuus noin 1100 eaa. Se luultavasti ulottui aramealaisten maahan. Nälän torjuakseen aramealaisten oli pakko paeta sitä. Vuoden 1083 eaa. Assyrian kuivuus aiheutti niin suuren nälän, että ihmiset söivät toisten ihmisten lihaa<ref>Otavan suuri maailmanhistoria osa 1, Erling Bjöl 1982, s. 255</ref>.
 
Tiglatpileser ja hänen seuraajansa eivät kyenneet estämään aramealaisten hyökyä. Kun yksi aramealaisjoukko kukistui, toinen tuli tilalle.
Rivi 57:
Damaskoksen aramealaiset uhkasivat Israelia. Nämä kaksi valtoita sotivat monta kertaa.
 
Vuonna 934 eaa. aramealaiset valvoivat Assyriassa kaikkia muita kaupunkeja Tigriin länsipuolella, paitsi Assuria.
Aramealaisten mahti Lähi-idässä oli huipussaan noin 900 eaa.<ref>Suuri maailmanhistoria osa 2, kulttuurien synty, Leif Danielsen, Rudi Thomsen, Koko kansan kirjakerho 1983, ISBN 951-864-007-3, ISBN 951-864-000-9, s. 71</ref>. Tällöin aramelaiset olivat Babyloniassa, ja vallaneet Syyriassa ja Assyriassakin monia alueita.
 
== Kuningaskuntien häviö ==
Rivi 66:
Assyrian kuningas [[Assurnasirpal II]] kukisti aramealaisetkin taktiikalla, jossa vastustajaa kohtasi alistuminen tai tuho. Käymällä raakaa totaalista sotaa Assyria saattoi kukistaa aiemmin ylivoimaiset, mutta hajanaiset aramealaiset. Mutta vielä Salmanassar III ei onnistunut valtaamaan Damaskosta 15 vuoden sodasta huolimatta<ref>Bjöl 1983, s. 263</ref>.
 
Assyrian kuningas Tukulti-Ninurta valtasi n. 855 eaa. Laqen aramealaiskaupungin. Mm Israelin kuningas Ahab taisteli Damaskoksen aramealaisia vastaan. Mutta Assyria kukisti 733 Damaskoksen.
Babylonin kuningas Eriba-Marduk karkoitti aramealaiset noin 770 eaa.
Silti yhä 700-luvulla eaa. aramelaiset ahdistelivat myös Assyriaa. Aramelaiset auttoivat Uus-Babyloniaa kukistamaan Jerusalemin.
 
== Kielen leviäminen ==
Rivi 74:
Aramean kieli levisi laajalle, koska aramealaiset karavaanit kuljettivat tavaroitaan kaikkialla Lähi-idässä.
Assyrialaiset tekivät aramelaisista kirjureita. Noin 800 eaa. aramea oli vakiintunut Uusassyrian yleiskieleksi.
Aramean kielen aakkosten pohjalta syntyivät heprean aakkoset. Vanhan aramean käyttö jatkui Lähi-idässä noin vuoteen 200 eaa. ja uuden aramean noin vuoteen 600 jaa., kunnes arabia korvasi sen.
 
== Lähteet ==