Ero sivun ”Formaali ajattelu” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kv
Niera (keskustelu | muokkaukset)
Pientä muotoilua
 
Rivi 4:
Formaali ajattelu on Piaget'n kehitysteorian korkein vaihe, jonka kehitys on johdonmukainen jatke sensomotoriselle, esioperationaalille ja konkreetille ajattelulle. Sen aikana ajattelu kehittyy käsitteelliseksi, hypoteettiseksi, ja siinä sovelletaan erilaisia logiikan päättelysääntöjä. Skeemat eli toimintarakenteet muodostavat ajattelun kokonaisrakenteen, formaalin struktuurin. Skeemoja on useammanlaisia, mm. perustava skeema on muuttujien eristäminen ja kontrollointi. Korkeatasoisessa formaalissa ajattelussa kyetään esimerkiksi luomaan kokeellinen asetelma jonkun tekijän vaikutuksen ymmärtämiseksi. Piaget ja Inheöder (1958) käyttivät luonnontieteellisiä tehtäviä, kuten heiluria, formaalin ajattelun mittaamiseen.
 
Suomessa formaalin ajattelun tutkimusta ovat tehneet Hautamäki (1984) ja Seppälä (2013) (vrt. Kallio, 2011). Näissä tutkimuksissa on todettu, että formaaliSuomessa ajatteluformaalia eiajattelua oleeivät Suomessasaavuta kaikillakaikki esiintyvänuoret kehitysvaiheeivätkä nuorillamyöskään eikäkaikki edes korkeakouluopiskelijoillakorkeakouluopiskelijat. Korkeimmillaan noin 2/3 korkeakouluopiskelijoista hallitsee tämän ajattelumuodon (Seppälä, 2013). Tulokset vahvistavat kansainvälisiä havaintoja siitä, että Piaget oli ylioptimistinen siinä, että hän olettiolettaessaan formaalin ajattelun olenolevan universaali kaikkien nuorten ja aikuisten hallitsema taito.
 
Formaalin ajattelun jälkeisenä uutena kehitysvaiheena on pidetty postformaalia ajattelua, mutta tätäkaikki eieivät pidetähyväksy yleisesti hyväksyttynätätä kehitysvaiheenanäkemystä. Tällaiseen "postformaaliin ajatteluun" katsotaan sisältyväksisisältyvän relativistinen (suhteellinen) ja dialektinen (ristiitoja yhdistävä) ajattelu (Kallio, 2016). Tutkimuksessa on väitetty (Kallio, emt.) että ristiriitoja ratkaiseva ajattelu on osa viisautta <ref>{{cite web|last=Vervaeke|first=John|title=The Cognitive Science of Wisdom|url=https://www.youtube.com/watch?v=ti4Kj8TcEgk|publisher=Mind Matters Conference|accessdate=13 April 2013}}</ref>, tosin viisauteen ilmiönä sisältyy myös laajemmin personallisuuteen, tunteisiin ja eettiseen arviointiin liittyviä piirteitä.
 
== Katso myös ==