Ero sivun ”Aleksanteri I:n rintakuva” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 19:
 
==Patsas eri sijoituspaikoissa Helsingissä 1932–==
Siirto yliopiston konsistorin saliin luultavasti pelasti Aleksanterin rintakuvan,<ref name="lindgren" /> sillä juhlasalin taideteokset pääosin tuhoutuivat ilmapommituksen sytyttämässä tulipalossa 26.–27. helmikuuta 1944 välisenä yönä. Tulipalo ulottui myös konsistorin saliin ja vaurioitti patsaan jalustaa, joka halkeili kuumuudessa. Patsas kannettiin turvaan ulos Senaatintorille, jossa joku irrotti ja varasti yön aikana jalustan pronssiset kirjaimet.<ref>Heinämies, Kati: [http://www.halvi.helsinki.fi/museo/yliopiston_historia/pommitus.htm Helsingin suurpommitukset ja yliopisto] Helsingin yliopistomuseo. Viitattu 11.11.2020.</ref> Tarkemmin tuntemattomana ajankohtana tämän jälkeen rintakuva siirrettiin kokonaan pois yliopiston tiloista, ja se sijoitettiin [[Suomen kansallismuseo]]n pihalle Töölöön[[Etu-Töölö]]ön. Vuonna 1957 se siirrettiin yliopiston kirjaston (nyk. [[Kansalliskirjasto (Suomi)|Kansalliskirjasto]]) pihanurmikolle.<ref>Aittomaa 2013, s. 462–464.</ref> Samaa sijoituspaikkaa oli harkittu jo vuonna 1931, mutta silloin pelättiin, että missä tahansa julkisella paikalla patsas joutuisi kansallismielisten ylioppilaiden hyökkäysten kohteeksi. Nyt tämä ei enää ollut ongelmana, ja patsas sai olla rauhassa.<ref>Aittomaa 2013, s. 453, 465.</ref> [[Eero Petterson]] teki jalustan teksteistä ja koristelistoista uudet versiot vuonna 1967.<ref name="museo" /><ref>Aittomaa 2013, s. 464.</ref> Rintakuva oli yli 50 vuotta tällä paikalla kirjaston etelänpuoleisessa puistikossa, jonne pääsee vain kirjaston sisäpihan kautta ja jossa korkea graniittipenger ja rauta-aita erottivat sen viereisistä kaduista. Se oli siksi vaikeasti havaittavissa.
 
Alkujaan sisätiloihin tarkoitettu patsas kärsi pysyvästä ulkona säilyttämisestä, ja sitä vaadittiin siirrettäväksi parempaan paikkaan Helsingissä tai palautettavaksi Turkuun. ''[[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]]'' Kuukausiliitteessä vuoden 2013 alussa ilmestynyt artikkeli nostatti keskustelun uudestaan, ja lähestyvän Kansalliskirjaston remontin vuoksi yliopisto päätti ryhtyä toimiin. Rintakuva vietiin keväällä 2013 konservoitavaksi. Kunnostuksen jälkeen se aiotaan sijoittaa sisätiloihin, mahdollisesti päärakennuksen kolmanteen kerrokseen tulevaan [[Helsingin yliopistomuseo]]n näyttelyyn.<ref>Pajuriutta, Satu: [http://www.hs.fi/kaupunki/Kiistelty+Aleksanteri+In+patsas+siirret%C3%A4%C3%A4n+sis%C3%A4tiloihin/a1360214310566 Kiistelty Aleksanteri I.n patsas siirretään sisätiloihin.] ''Helsingin Sanomat'' 8.2.2013.</ref><ref>[http://www.hs.fi/kaupunki/Aleksanteri+In+rintakuva+vietiin+remontin+tielt%C3%A4/a1366945773332 Aleksanteri I:n rintakuva vietiin remontin tieltä.] ''Helsingin Sanomat'' 26.4.2013. Viitattu 5.5.2013.</ref><ref>Jussila, Risto: [http://www.historianyst.fi/sites/default/files/HYST1_2013.pdf Minne Aleksanteri kuuluu?] ''Historian Ystävä'' 1/2013. Viitattu 5.5.2013.</ref> Vuoden 2013 lopusta alkaen patsas oli tilapäisesti näytteillä Helsingin yliopistomuseon tiloissa [[Arppeanum]]issa, josta se kuitenkin jouduttiin siirtämään pois vuoden 2014 aikana, koska museo muutti pois rakennuksesta.<ref>Aittomaa 2013, s. 466–467.</ref> Sen jälkeen se on ollut yliopistomuseon varastossa, eikä sen lopullista sijoituspaikkaa ole päätetty.<ref name="aittomaa2019">Aittomaa, Sofia: ''Fyra kejserliga monument i Finland – Tillkomst, mottagande och bemötandes'', s. 12, 36–37. Fakulteten för humaniora, teologi och psykologi, Åbo Akademi, Åbo 2019. [https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/171327/aittomaa_sofia.pdf?sequence=1&isAllowed=y Teoksen verkkoversio] {{sv}}</ref>