Ero sivun ”Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Htm (keskustelu | muokkaukset) p linkkipäivitys; viitteitä mallineisiin |
|||
Rivi 19:
Edelfeltin opiskeluaikana historiamaalaus oli auktoriteettien suosiossa, ja hänestä toivottiin merkittäviä isänmaallisia aiheita maalaavaa historiamaalaria. Edelfelt sai stipendin opiskellakseen historiamaalauksen keskuksessa Antwerpenin taideakatemiassa 1873. Hän siirtyi kuitenkin jo seuraavana vuonna [[École des Beaux-Arts|Pariisiin taideakatemiaan]], mutta jatkoi historiamaalauksen parissa [[Jean-Léon Gérôme]]n johdolla.<ref name=ateljee /><ref name="nikke" />
''Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista'' sai alkunsa Pariisissa.<ref name=ateljee>{{Verkkoviite|osoite=http://www.albertedelfeltinateljee.fi/taiteilija/| nimeke = Taiteilija Albert Edelfelt | julkaisu = Albert Edelfeltin ateljee | tekijä = Magnusson, C. | julkaisija = Albert Edelfeltin säätiö | ajankohta = 2011 | viitattu = 1.11.2020}}
''Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista'' otettiin hyvin vastaan [[Pariisin salonki|Pariisin salongissa]], vaikka historiamaalauksen aika oli varsinaisesti Pariisissa jo ohi. Tuolloin kuitenkin erilaiset kuolemaan liittyvät aiheet olivat muodissa<ref> Frank Claustrat, 2000, Albert Edelfeltin teokset ja niiden vastaanotto Ranskassa vuosina 1877–1889, Ateneumin taidemuseon näyttelyteoksessa Tuntematon horisontti – Suomen taidetta 1870–1920, Helsinki: Ateneumin taidemuseo </ref>. Kiinnostavimpana pidettyä ulkoilmarealismia Edelfelt pian sovelsikin ''[[Lapsen ruumissaatto|Lapsen ruumissaatossa]]''.<ref name=ateljee/> Edelfelt ehti silti maalaamaan uransa alussa muitakin historiamaalauksia, kuten ''[[Kuningatar Blanka]]'' (1877), ''[[Poltettu kylä]]'' (1879)<ref name="nikke" /> ja ''[[Porilaisten marssi (maalaus)|Porilaisten marssi]]'' (1892).<ref name="edu">[http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/kultakausi/albporil.html Kultakausi, Porilaisten marssi 1808-09]</ref>
|