Ero sivun ”Zara (vaatemyymäläketju)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätään malline:commonscat (Commons-luokka P373 = Zara (clothing)) Aiheesta muualla -osioon
→‎Kritiikkiä: lisätty uusia osioita
Rivi 36:
 
==Liiketoimintamalli==
Zaran mallisto vaihtuu erittäin usein, ja varaston kierto on 12–15 kertaa vuodessa. Zara julkaisee vuodessa 24 mallistoa. Näin samaa vaatetta valmistetaan melko pienenä eränä, mikä tukee yksilöllisyyden mielikuvaa. Monista muista [[pikamuoti]]yrityksistä poiketen Zara valmistaa merkittävän osan tuotteistansa omissa tehtaissaan Espanjassa, josta ne toimitetaan [[lentorahti]]na pari kertaa viikossa myymälöihin.<ref name = peltola/><ref name=ltt>{{Kirjaviite | Nimeke = Vähittäiskaupan kansainvälistyminen ja sen vaikutukset Suomessa| Julkaisija =LTT-Tutkimus Oy | Vuosi =2003| Tekijä = Niilola, Kari ym.| Luku = Zara| Sivut =76 | www = http://ktm.elinar.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/4F308FBBE12B4978C2256D7F002DDAED/$file/vähittäiskaupan_kansainvälistyminen03.pdf| www-teksti = | Tiedostomuoto = PDF }}</ref><ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.businessinsider.com/fast-fashion-environmental-impact-pollution-emissions-waste-water-2019-10|nimeke=The fashion industry emits more carbon than international flights and maritime shipping combined. Here are the biggest ways it impacts the planet.|tekijä=Morgan McFall-Johnsen|julkaisu=Business Insider|viitattu=2020-11-10}}</ref> Espanjan lisäksi vaatteita valmistetaan Portugalissa, Marokossa, Turkissa ja Aasiassa. <ref name = bloomberg>{{Verkkoviite
| Osoite = http://www.bloomberg.com/bw/articles/2013-11-14/2014-outlook-zaras-fashion-supply-chain-edge| Nimeke = Zara's Fast-Fashion Edge| Tekijä = Berfield, Susan; Baigorri, Manuel | Julkaisu = Bloomberg Business | Ajankohta = 14.11.2013 | Viitattu = 23.7.2015 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
==Kritiikkiä==
 
=== Työvoiman hyväksikäyttö ===
Syksyllä 2017 Zaran entisen tehtaan turkkilaiset työntekijät ryhtyivät kampanjaan saadakseen yhtiön maksamaan heille kuuluvat palkkarästit ja luvatut korvaukset tehtaan sulkemisesta. Zaraa on aiemmin arvosteltu myös muun muassa lapsityövoiman käytöstä, nuorten suunnittelijoiden hyväksikäytöstä sekä tehtaiden huonoista työoloista.<ref name=":0">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005437807.html | Nimeke = Palkatta jääneet työntekijät piilottivat lappuja Zaran vaatteisiin – ”Tein tämän tuotteen, jonka aiot ostaa, mutta minulle ei maksettu siitä”| Tekijä = Niskanen, Saara| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta = 5.11.2017| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 5.11.2017 | Kieli = }}</ref>
 
=== Lapsityö ja orjatyö ===
Zaraa on arvosteltu myös lapsityövoiman käytöstä.<ref name=":0" /> Zaralle vaatteita valmistava alihankkija, kiinalainen [[Vent d'Est]], on teetättänyt vaatteita Pohjois-Koreassa keskitysleireillä orjatyöllä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.ventdest.com.cn/en/partners/|nimeke=VENTD'EST > Partners_VENT D’EST|julkaisu=www.ventdest.com.cn|viitattu=2020-11-10}}</ref><ref>{{Jaksoviite|Nimi=Ulkolinja: Pohjois-Korean rahapaja|Kieli=fi}}</ref>
 
=== Luonnonvarojen tuhlaaminen ja ilmastopäästöt ===
Zaran emoyhtiö Inditex lähettää kaikki vaatteensa kahdesti viikossa saastuttavalla [[Lentorahti|lentorahtina]].<ref name="peltola2">{{Kirjaviite|Tekijä=Peltola, Heikki|Nimeke=Palveluloisto ja kiehtomisen aito taito, Kaupan keinot hyperkilpailussa|Vuosi=2007|Sivu=97|Julkaisupaikka=|Julkaisija=Edita|Isbn=9789513749422}}</ref> Lentorahti tuotaa 100% enemmän kasvihuonepäästöjä laivarahtiin verrattuna.<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/fashion/2020/apr/07/fast-fashion-speeding-toward-environmental-disaster-report-warns|nimeke=Fast fashion speeding toward environmental disaster, report warns|tekijä=Nicola Davis|julkaisu=The Guardian|ajankohta=2020-04-07|viitattu=2020-11-10|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref>
 
Pikamuodin halpuus saadaan aikaan ympäristön kustannuksella. Muotiteollisuus tuottaa 10% maailman kasvihuonepäästöistä ja muodin kasvihuonepäästöt on lentoliikenteen ja laivarahdin yhteenlaskettuja päästöjä suuremmat. Muoti on maailman toiseksi suurin veden kuluttaja. Halpatuotantomaissa tuotetut vaatteet tuottavat monesti tavallista enemmän hävikkiä sekä niiden jätevedet kemikaaleineen lasketaan suoraan luontoon. 85% maailman tekstiileistä päätyy kaatopaikalle joka vuosi – sillä suuri osa Zaran ja muiden pikamuotiyritysten vaatteista on lyhyitä käyttöiältään.<ref name=":1" /><ref name=":2" />
 
== Lähteet ==