Ero sivun ”Torppari” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+täsmennyssivu |
→Suomalaisen raiskaamon synty: Korjattu kirjoitusvirhe Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 4:
'''Torppari''' oli Suomessa ja Ruotsissa vuokraviljelijä, joka oli vuokrannut viljeltäväkseen osan suuremmasta maatilasta. Vuokraamalla vain osan tilasta torpparit erosivat sekä [[lampuoti|lampuodeista]], joilla oli koko maatila vuokralla, että [[mäkitupalainen|mäkitupalaisista]], joilla oli vuokralla vain lähinnä asuntotonttinsa. <ref>Osmo Apunen (1987): ''Torpparikysymys''. Teoksessa: Blomstedt, Y. (toim.) Suomen historia 6, Sortokaudet ja itsenäistyminen, s. 61–68. ISBN 951-35-2495-7.</ref>
== Suomalaisen
[[Image:Tiainen_croft.JPG|thumb|300px|[[Puolanka|Puolangan]] Auholla sijaitseva kunnostettu Tiaisen torppa.]]
[[Kuva:Someron torppamuseo.JPG|thumb|300px|right|[[Somero]]n torppamuseo kuvaa suurehkoa somerolaista torppaa 1800-luvulla.]]Suomen torpparilaitoksen juuret ulottuvat 1600-luvulle, jolloin [[aateli]]skartanoiden maille ryhdyttiin perustamaan torppia helpottamaan kartanoiden työvoimapulaa. Torpparityövoima oli pitkään aatelisten [[erioikeus]]. Vuodesta 1740 lähtien saivat myös [[talonpoika|talonpojat]] ottaa [[perintötila|perintötiloilleen]] torppareita. Torpparijärjestelmä olikin yksi merkittävimmistä 1700–1800-lukujen yhteiskunnallisista muutoksista. Talonpoikien tiloille perustettiin työvoimantarpeen lisäksi torppia myös talonpojan nuorempien veljien tai aikuistuvien poikien viljeltäviksi. Talonpojan kanssa samaa perhettä olevan torpparin oikeudet olivat merkittävästi paremmat kuin vieraan maille viljelyksensä raivanneen torpparin.
==Torppien määrä==
| |||