Ero sivun ”Suomalainen sauna” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Siirretty suomalaisen mytologian kappale artikkelista sauna |
||
Rivi 42:
Nykyään Suomessa on käytössä noin 25 000 savusaunaa eli noin yksi prosentti kaikista saunoista.<ref name="SEURA">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sauna.fi/saunatietoa-2/saunan-rakentaminen-ja-kaytto-2/saunojen-seitseman-sukupolvea-2/ | Nimeke =Saunojen seitsemän sukupolvea | Tekijä = Tommila P. | Ajankohta = | Julkaisu =Sauna-Seura | Viitattu =27.12.2016 }}</ref>
=== Savupiipulla varustettu
Merkittävä muutos saunan kehityksessä oli uloslämpiävän kiukaan kehittäminen eli savuhormin liittäminen kiukaaseen. Uloslämpiävät kiukaat yleistyivät Suomessa 1900-luvun alkupuoliskolla. Kiukaita on kahta perustyyppiä: kertalämmitteisiä ja jatkuvalämmitteisiä. Kertalämmitteinen kiuas lämmitetään etukäteen ennen varsinaista saunomista. Koska kaikki lämpö pitää varata kiviin ennen saunomista, on kivimäärän oltava suuri, satoja kiloja. Jatkuvalämmitteisen kiukaan lämmittämistä jatketaan myös kylpemisen aikana ja kivimäärä voi siksi olla pienempi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sauna.fi/saunatietoa-2/kiuas/ | Nimeke = Kiuas | Tekijä = Vihavainen R. | Selite = Lähde: Erkki Helamaa, ”Kiuas, saunan sydän”, Rakennustieto Oy, 1999. | Julkaisu = Sauna-Seura | Viitattu = 27.12.2016 }}</ref>
Rivi 50:
=== Sähkösauna ===
[[
Asuinhuoneistojen saunoissa käytetään yleisimmin sähkölämmitteisiä kiukaita. Niitä on ollut käytössä 1950-luvulta alkaen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://saunaregion.fi/fi/sauna/mita-on-sauna/sauna-laajit/ | Nimeke = Saunatyypit | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Keski-Suomi – Saunamaakunta | Viitattu =27.12.2016 }}</ref> Sähkökiukaan avulla saunan sisäilman voi lämmittää jopa muutamassa minuutissa, mutta itse saunan rakenteiden – siis seinien, sisäkaton ja lauteiden – lämpiäminen vaatii edelleen yhtä paljon aikaa kuin ennenkin eli noin tunnin.<ref name="SEURA"/>
Vuonna 2015 Suomen noin kahdesta miljoonasta tilastoidusta saunasta 1,6 miljoonaa oli asuinhuoneistojen yhteydessä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_asuminen_en.html | Nimeke = Housing | Ajankohta = | Julkaisu = Tilastokeskus | Kieli ={{en}} | Viitattu = 27.12.2016 }}</ref>
== Sauna suomalaisessa mytologiassa ==
Saunalla on katsottu olevan erityinen, yliluonnollinenkin puhdistava vaikutus. Juhlapäivien aattoihin liittyvät saunomiset ovat olleet mukavan kokemuksen lisäksi osin rituaalista puhdistautumista. Joskus saunassa ajateltiin asuvan yksittäisen [[haltija]]n, [[saunatonttu|saunatontun]]. Saunassa ei ole saanut kiroilla, että saunan haltija ei suuttuisi.<ref name="ANNA">{{Verkkoviite | Osoite = http://anna.fi/sisustus/sisustus/saunassa-yhdistyvat-perinteet-ja-trendit | Nimeke = Saunassa yhdistyvät perinteet ja trendit | Tekijä = | Ajankohta = 2012 | Julkaisu = Anna | Viitattu = 26.11.2016 }}</ref>
Saunassa tai löylyssä on uskottu asuvan haltijoita, varsinkin [[väki (mytologia)|tulen väkeä]], joka karkottaa muiden väkien aiheuttamia sairauksia eli [[viha (sairaus)|vihoja]]. Erityisen hoitavaksi sauna on voitu tehdä lämmittämällä se [[ukkonen|ukkosen]] särkemillä puilla. Tällöin on ajateltu saatavan voimaa myös [[ukkosen väki|ukkosen väeltä]]. Eri puulajien käytöllä saunan lämmityksessä oli maagisia tarkoituksia, samaten eri aineksista kootuilla vihdoilla. Esimerkiksi uidessa saatua [[veden väki|veden väen]] aiheuttamaa sairautta, ''veden vihaa'', on katsottu voitavan hoitaa saunassa. Myös veden väkeä on voitu käyttää osana hoitoa saunassa, ja sitä on joskus tarkoituksella ”otettu saunaan” kylvetyksessä käytetyn veden mukana.<ref name="ANNA"/>
Löylä vastaan suojauduttiin saunaloitsulla. Sen tarkoituksena oli estää "pahan" löylyn menemistä haavoihin ja muihin vammoihin ja toisaalta toivottaa "hyvä" löyly tervetulleeksi. Löylyä on kunnioitettu ja sen synnyttäjäksi on nähty ilman tytär, usvan ja sumun haltija, [[Auteretar]]. [[Elias Lönnrot]] mainitsee Löylyn isäksi ja haltijaksi [[Auterinen|Auterisen]], joka taas [[Christfried Ganander|Christfried Gananderin]] 1700-luvulla taltioimassa runossa on poika.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Risto Pulkkinen|Nimeke=Suomalainen kansanusko|Vuosi=2018|Sivu=135–139|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref>
:''Löyly-poika Auterinen''
:''Auterettaren tekemä,''
:''hiki vanhan Väinämöisen,''
:''Herran hengestä hyvästä.''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= Cristfried Ganander | Nimeke= Mythologia Fennica| Selite= Löylyn synty| Julkaisija= | Vuosi= 1789|}}</ref>
[[Hiitola]]sta on peräisin seuraava hokema:
:''Mene yskä Inkilään''
:''Inkilästä Änkilään''
:''Syö pehmyttä pellavaolkee''
:''Älä mää kyllää, älä mää kyllää!''
:Hoetaan kylvettäessä vastan tahdissa.
Eräs kansanruno kuuluu:<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.gosauna.fi/index.php?page=mystinen-sauna | Nimeke=Mystinen sauna | Julkaisija=Gosauna.fi/Hanna Pesonen/MTV3 31.12.2008 | Viitattu=28.5.2010}} {{404}}</ref>
:''Terve löyly, terve lämmin,''
:''terve kiehuva kivonen,''
:''puun löyly, häkärän lämmin,''
:''kiven kiukku-hengelisen!''
:''Lähe nyt pois jo hiien hönkä,''
:''himmene paha häkärä,''
:''syömästä, kaluamasta,''
:''tämän ihmisen ihosta,''
:''tämän pojan polven päästä!''
Saunaa on pidetty kotipiirin tuonpuoleisimpana paikkana ja siksi kristinuskon myötä tapana oli siunata itsensä saunaan astuttaessa. Kristillinen suojaustaika suojasi henkilöä siirryttäessä paikkaan joka edusti ihmisille pyhyyttä ja tuonpuoleisuutta. Näin saunalla oli kaksinainen luonne, toisaalta se oli uudistumisen ja parantumisen paikka, toisaalta vaaroja ja arvaamattomuutta.<ref name=":0" /><blockquote>''Puun löyly, kivosen lämmin, hiki vanhan Väinämöisen!''
''Mikä löylyjä hyviä: kipeille voiteiks,''
''vammoille paranteeks!''
''Mikä löylyjä pahoja: ulos uksesta pihalle,''
''läpi saunan sammalesta!''<ref name=":0" /></blockquote>Synnytyspaikkana saunan katsottiin olevan turvallinen paikka, mikä oli tärkeää, sillä uskomuksissa vastasyntynyt miellettiin erityisen alttiiksi vihamielisille yliluonnollisille vaikutuksille. On säilynyt kansanrunoja, joissa synnyttäjä on suuressa hädässä, koska ei pääse saunaan.
== Lähteet ==
| |||