Ero sivun ”Madrasa” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 16:
Madrasan rakenteeseen kuuluivat rahastot, joista maksettiin rakennusten ylläpito, hallinnon ja opettajien palkat sekä opiskelijoiden stipendit. Opetus ja toimeentulo olivat opiskelijoille maksuttomia. Madrasat eivät kuitenkaan olleet yhteisöjä, kuten Euroopassa syntyneet yliopistot, vaan rakennuksia, joissa opetusta tarjottiin. Opetus madrasoissa tähtäsi uskollisen virkamieskunnan luomiseen, joka oli vapaa harhaoppisuudesta. Ne olivat "uusi vallan instrumentti", jonka avulla seldzukkivaltakuntaan koulutettiin esimerkiksi ''qadi''-tuomareita lukemaan šarialakia uskonnollisissa tuomioistuimissa.<ref name=":2">{{Kirjaviite|Tekijä=Fromhertz, Allen James|Nimeke=Ibn Khaldun, Life and Times|Vuosi=2010|Sivu=46–47|Julkaisija=Edinburg University Press}}</ref>
Eurooppalaista taustaa edustavat vieraat tieteet, kuten luonnontieteet tai filosofia olivat epäsuosiossa, koska niitä pidettiin tuhoisina hartaudelle.<ref name=":0">Huff, 2017, s. 144</ref> Madrasoihin ei syntynyt samanlaista muodollista opetussuunnitelmaa kuin eurooppalaisiin kouluihin, joissa trivium ja quadrivium eli seitsemän vapaata taidetta
Opetusmenetelmänä oli se, että opettaja luki ja selitti oppilaille jotakin kirjaa, jota hän oli oikeutettu opettamaan.<ref name=":02" /> Painopiste oli ulkoa oppimisessa, ei tutkielmien teossa tai väittelyssä kuten eurooppalaisissa yliopistoissa.<ref name=":0" /> Opinnot tulivat päätökseen, kun opettaja antoi häntä riittävästi kuunnelleelle oppilaalle diplomin (''ijza).'' Se oikeutti hänet opettamaan sitä kirjaa, jonka hän oli opettajan johdolla oppinut ulkoa. Kun opiskelija oli kerännyt riittävästi suorituksia, hän oli valmis liittymään ''ulaman'' eli pappisluokan jäseneksi ja toimimaan ''muftina, qadi''-tuomarina tai muissa tehtävissä.
Madrasoja pidetään usein virheellisesti yliopistoina ja sellaisina eurooppalaisen [[yliopisto]]laitoksen suorina edeltäjinä.<ref name="ISE">{{Kirjaviite|Tekijä=Josef W. Meri|Nimeke=Medieval Islamic civilization : an encyclopedia|Vuosi=2006|Luku=|Sivu=457|Selite=ISBN 0-415-96690-6|Julkaisupaikka=|Julkaisija=Routledge|Tunniste=|Kieli={{en}}}}</ref><ref name=":02">{{Lehtiviite|Tekijä=Brenjes, Sonja|Otsikko=1001 Inventions:The Enduring Legacy of Muslim Civilization. Edited by Salim T. S. al-Hassan|Julkaisu=Aestimatio|Ajankohta=2013|Vuosi=2013|Vuosikerta=10|Sivut=119–153|Julkaisija=|www=https://jps.library.utoronto.ca/index.php/aestimatio/article/view/26028/19165}}</ref> Edellä kuvatut erot osoittavat niiden syvän erilaisuuden.
| |||