Ero sivun ”Juha Sipilä” versioiden välillä

772 merkkiä lisätty ,  11 kuukautta sitten
Sipilän näkemys euromaiden yhteiseen velkaan liittymisestä
p (" – ")
(Sipilän näkemys euromaiden yhteiseen velkaan liittymisestä)
| sotilasarvo = [[kapteeni (sotilasarvo)|kapteeni]] (2012)<ref>IS: [http://www.is.fi/kotimaa/art-2000000510041.html Keskustan Juha Sipilä ylennettiin kapteeniksi]</ref>
}}
 
'''Juha Petri Sipilä''' (s. [[25. huhtikuuta]] [[1961]] [[Veteli]]) on suomalainen [[poliitikko]], [[liikemies]] ja [[yritysjohtaja]], joka toimi [[Suomen pääministeri]]nä vuosina 2015–2019. Sipilä on toiminut [[Suomen kansanedustaja|kansanedustajana]] vuodesta 2011 ja [[Suomen Keskusta|keskustan]] puheenjohtajana vuosina 2012–2019.
 
Sipilä kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1980 [[Puolanka|Puolangan]] lukiosta ja valmistui diplomi-insinööriksi [[Oulun yliopisto]]sta vuonna 1986.<ref name="EM" /> Sipilän opinnäytetyön aihe on 900&nbsp;MHz:n duplexsuodatin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://oula.finna.fi/Record/oula.202120|nimeke=900 MHz:n duplexsuodatin|julkaisu=oula.finna.fi|viitattu=2018-02-02|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
== Yritysjohtajana ==
Työuransa Sipilä aloitti Kempeleessä Lauri Kuokkanen Oy:ssä, ensin diplomityöntekijänä ja myöhemmin tuotekehityspäälikkönä.<ref name="juhasiminä">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.juhasipila.fi/3 | Nimeke=Minä | Sivusto=juhasipila.fi | Viitattu=12.6.2012}}</ref> Vuonna 1992 Sipilästä tuli Lauri Kuokkasen omistaman, radiotaajuuskomponentteja valmistavan [[Solitra]] Oy:n toimitusjohtaja. Vuonna 1994<ref>http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/adc-sulkee-viimeisen-yksikkonsa-oulussa/478992/</ref> [[valtionyhtiö]] [[Rautaruukki]] myi Sipilän [[holdingyhtiö]]lle enemmistöomistuksensa<ref>http://www.hs.fi/talous/art-2000003259374.html</ref> Solitra Oy:stä, juuri Rautaruukin lainatessa Sipilän holdingyhtiölle tähän kauppaan tarvittavat rahat,<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://seura.fi/asiat/seuran-selvitys-juha-sipilasta-tuli-miljonaari-valtion-tuella-ja-harskeilla-tutunkaupoilla/|nimeke=Seuran selvitys: Juha Sipilä miljonääriksi valtion tuella ja härskeillä tutunkaupoilla|julkaisu=Seura.fi|ajankohta=2017-06-08|viitattu=2018-02-02|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> jolloin Sipilästä tuli yhtiön uusi pääomistaja.<ref>http://web.archive.org/web/20170615112036/https://seura.fi/asiat/seuran-selvitys-juha-sipilasta-tuli-miljonaari-valtion-tuella-ja-harskeilla-tutunkaupoilla/</ref><ref>http://web.archive.org/web/20170615112036/https://seura.fi/asiat/seuran-selvitys-juha-sipilasta-tuli-miljonaari-valtion-tuella-ja-harskeilla-tutunkaupoilla/</ref> 1990-luvun IT-alan huippuvuosina yritys kasvoi sadan prosentin vuositahdissa. Sipilä ja muut avainhenkilöt myivät yhtiön amerikkalaiselle [[ADC Telecommunications|ADC Telecommunicationsille]] vuonna 1996. Yrityskaupan johdosta Sipilä oli ensimmäisiä Oulun IT-miljonäärejä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://archive.is/NAOX | Nimeke=Amerikkalaisomistus koitui kohtaloksi | Tekijä=Siltanen, Pekka | Julkaisu=HighTech Forum | Selite=Arkistoitu sivu | Ajankohta=8.1.2004 | Viitattu=11.3.2015}}</ref> Hän sai kaupassa yli 73 miljoonaa [[Suomen markka|markkaa]] (noin 12 miljoonaa euroa), ja oli eniten Suomessa vuonna 1996 ansainnut henkilö.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/09/17/juha-sipila-tienasi-eniten-suomessa-vuonna-1996 | Nimeke = Juha Sipilä tienasi eniten Suomessa vuonna 1996 | Tekijä = Säilynoja, Juhana | Julkaisu = Yle Elävä arkisto | Ajankohta = 17.09.2015 | Julkaisija = Yleisradio Oy | Viitattu = 21.12.2016 }}</ref>
 
Vuonna 1995 Sipilä perusti [[Fortel Invest]] Oy:n, joka on teknologiayritysten pääomarahoitukseen keskittynyt yritys.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://archive.is/1ewJ7 | Nimeke=Hannu Säynäjäkangas Fortel Investin johtoon | Julkaisu=Kauppalehti | Selite = Arkistoitu sivu | Ajankohta=25.4.2002 | Viitattu=27.1.2014}}</ref> Yhtiö oli voitollinen vain neljänä vuonna vuosien 1995–2012 aikana. Vuonna 2012 yhtiö teki 2,9 miljoonan euron tappion.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kauppalehti.fi/uutiset/keskustan-sipilan-sijoitusyhtiolle-miljoonatappio/B5wa3L56 | Nimeke=Keskustan Sipilän sijoitusyhtiölle miljoonatappio | Julkaisu=Kauppalehti | Ajankohta=30.7.2012 | Viitattu=11.3.2015}}</ref> Vuosina 2002–2005 Sipilä toimi [[Elektrobit|Elektrobit Oyj:n]] toimitusjohtajana, minkä jälkeen hän palasi johtamaan Fortel Investiä, kunnes tuli valituksi eduskuntaan.<ref name="EM"/><ref name="juhasiminä"/>
 
=== Kempeleen ekokortteli ===
Sipilä kiinnostui [[puukaasu]]sta pyydettyään tarjousta sähköliittymästä mökilleen. Sipilä päätti pitää mökkinsä irrallaan valtakunnallisesta sähköverkosta. Aluksi sähkö tuotettiin tuulivoimalla ja dieselkäyttöisellä aggregaatilla. Tämän jälkeen Sipilä korvasi dieselin ympäristöystävällisemmällä ja edullisemmalla puuhakkeella, mikä johti lopulta Volter Oy:n perustamiseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://arkisto.lehti.tek.fi/node/1728 | Nimeke=Tavoitteena innovaatio | Tekijä=Kirsti Levander | Julkaisu=TEK verkkolehti | Ajankohta=14.12.2011 | Viitattu=12.3.2015}}</ref>
 
Juha Sipilä on myös esiintynyt kansainvälisessä mediassa Chevrolet El Camino ”El Kamina” -puukaasuauton tiimoilta. Mekaanisesti ahdetun moottorin on kerrottu toimivan puukaasun lisäksi bensiinillä.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = This El Camino runs on burning wood|osoite = http://jalopnik.com/5792023/this-el-camino-runs-on-burning-wood|julkaisu = Jalopnik|viitattu = 2016-02-12|kieli = en-US}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ksml.fi/teemat/autot/Sipil%C3%A4n-ihmeauto-El-Kamina-kiinnostaa-maailman-autolehti%C3%A4/359678 | Nimeke = Sipilän ihmeauto El Kamina kiinnostaa maailman autolehtiä| Tekijä = Timo Nieminen| Ajankohta = 14.3.2016| Julkaisu = Keskisuomalainen| Viitattu = 14.3.2016 }}</ref>
 
== Poliitikkona ==
 
[[Tiedosto:Juha Sipilä 2015.JPG|thumb|left|upright|Juha Sipilä vaalikampanjoimassa Vaasassa maaliskuussa 2015.]]
Sipilä nousi kansanedustajaksi ensiyrittämällään [[eduskuntavaalit 2011|eduskuntavaaleissa 2011]], joissa hän sai 5&nbsp;543 ääntä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://archive.is/sNWtN | Nimeke=It-alan veteraani nousi Oulusta eduskuntaan | Tekijä=Korhonen, Suvi | Julkaisu=Tietoviikko | Selite = Arkistoitu sivu | Viitattu=11.3.2015}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://tulospalvelu.vaalit.fi/E2011/s/valitut/ouluvpval.htm | Nimeke = Eduskuntavaalit 17.4.2011: Valitut ehdokkaat Oulun vaalipiiri | Julkaisu = Vaalit.fi | Julkaisija = Oikeusministeriö | Ajankohta = 13.5.2011 (päivitetty) | Viitattu = 12.3.2015}}</ref> Hänet valittiin samana keväänä [[keskustan eduskuntaryhmä]]n toiseksi varapuheenjohtajaksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/uutiset/juha_sipilasta_varapuheenjohtaja/2610472 | Nimeke=Juha Sipilästä varapuheenjohtaja | Tekijä=YLE Oulu | Julkaisu=YLE | Ajankohta=20.5.2011 | Viitattu=12.6.2012}}</ref>
Juha Sipilän vaalikampanjaa leimasi hänen asemansa keskustan puheenjohtajana. Kannatusmittauksissa ennen vaalia oppositiopuolue keskusta oli suurin puolue, joten Sipilällä oli vahva asema nousta seuraavaksi pääministeriksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/selvitys-keskusta-voittaa-vaaleissa-15-paikkaa/4677866|nimeke=Selvitys: Keskusta voittaa vaaleissa 15 paikkaa|julkaisu=mtv.fi|viitattu=2016-05-13}}</ref> Sipilän linjana vaaleissa oli rajata tulevat leikkaukset 2,3 miljardiin euroon, mikä oli suurista puolueista pienin leikkauslupaus.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.iltasanomat.fi/vaalit2015/art-2000000900685.html|nimeke=Näistä isot puolueet aikovat leikata – katso vertailu|julkaisu=Ilta-Sanomat|viitattu=2016-05-13|ajankohta=2015-03-29|kieli=fi-FI}}</ref> Sipilä väläytti myös mahdollisuutta, että vaalien jälkeen toteutettavat leikkaukset olisivat tätä pienempiä. Eläkeläisten, lapsiperheiden, opiskelijoiden ja muiden yhteiskunnan tukia saavien tukitasosta Sipilä lupasi olla leikkaamatta lainkaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.iltasanomat.fi/vaalit2015/art-2000000892862.html|nimeke=Sipilän lupaus: Keskusta ei leikkaa etuuksia|julkaisu=Ilta-Sanomat|viitattu=2016-05-13|ajankohta=2015-03-13|kieli=fi-FI}}</ref> Erityisesti opiskelun ja koulutuksen resursoinnin puolesta Sipilä kampanjoi näyttävästi Ylioppilaskuntien liiton kanssa yhdessä otetuissa promokuvissa, joissa Sipilä puolusti koulutuksen ja opintotuen rajaamista kokonaan leikkausten ulkopuolelle (ns. [[Koulutuslupaus|Koulutuslupaus-kampanja]]).<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://nyt.fi/a1305959039814|nimeke=Näin uusi hallitus lupasi kuvissa, ettei leikkaa koulutuksesta – leikkaavat kuitenkin|julkaisu=Nyt.fi|viitattu=2016-05-13}}</ref> Lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen Sipilä puolusti Ylen pääministeritentissä lupaamalla, ettei pääsyä julkiseen päivähoitoon tulla rajaamaan.<ref>Puheenjohtajatentissä Juha Sipilä ''Yleisradio''. Esitetty <time>9.4.2015 21.05</time> Yle TV1.</ref>
 
== Pääministerikausi 2015–2019 ==
[[Eduskuntavaalit 2015|Kevään 2015 eduskuntavaaleissa]] Sipilä oli koko maan ääniharava saaden 30&nbsp;758 ääntä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://tulospalvelu.vaalit.fi/E-2015/fi/kokomaaval.html | Nimeke = Eduskuntavaalit 2015: Valitut ehdokkaat Koko maa | Julkaisu = Vaalit.fi | Julkaisija = Oikeusministeriö | Ajankohta = 22.4.2015 | Viitattu = 22.4.2015}}</ref> Keskustan kannatus oli 21,1 prosenttia ja se nousi 49 kansanedustajalla Suomen suurimmaksi puolueeksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://tulospalvelu.vaalit.fi/E-2015/fi/tulos_kokomaa.html | Nimeke = Eduskuntavaalit 2015: Koko maa | Julkaisu = Vaalit.fi | Julkaisija = Oikeusministeriö | Ajankohta = 22.4.2015 (päivitetty) | Viitattu = 28.4.2015}}</ref> Vaalien jälkeen Sipilä valittiin [[Eduskunnan puhemies|eduskunnan puhemieheksi]] sekä hallitustunnustelijaksi. Hän pyrki samanaikaisesti luomaan myös niin sanotun [[yhteiskuntasopimus (työmarkkinapoliittinen käsite)|yhteiskuntasopimuksen]], johon hallituspuolueet ja muut osapuolet kuten työmarkkinajärjestöt sitoutuisivat.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/sipila_tahtotila_yhteiskuntasopimuksesta_on_keinoja_ei_viela/7971167 | Nimeke = Sipilä: Tahtotila yhteiskuntasopimuksesta on, keinoja ei vielä | Julkaisu = Yle Uutiset | Tekijä = Santaharju, Teija | Ajankohta = 4.5.2015 | Viitattu = 5.5.2015}}</ref> Hallitustunnustelut etenivät Sipilän luomassa aikataulussa ja hän sai kiitosta hallituskumppaneiltaan.<ref name="HSHA" /> Hallituksen ulkopuolelle jätetyt SDP ja Vasemmistoliitto kritisoivat hallitusneuvotteluja näytelmäksi. Sen sijaan yhteiskuntasopimusneuvottelut päättyivät tuloksettomina.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/sipila-yhteiskuntasopimus-ei-onnistunut/696446/ | Nimeke = Sipilä: Yh­teis­kun­ta­so­pi­mus ei onnistunut | Tekijä = | Ajankohta = 6.5.2015 | Julkaisija = Kaleva | Viitattu = 28.5.2015 }}</ref>
 
Ilmaus ”kaiken maailman dosentit” jäi osaksi suomalaista poliittista [[diskurssi]]a.
 
=== Yleisradion toimintaa koskenut kohu 2016 ===
{{main|[[Juha Sipilän ja Yleisradion toimintaa koskeva kohu 2016]]}}
Marraskuussa 2016 [[Kansan Uutiset]] kertoi, että Juha Sipilän sukulaisten omistama konepajayritys on saanut valtionyhtiö [[Terrafame]]lta merkittävän kuljetintilauksen. Uutinen herätti kysymyksen Sipilän jääviydestä, koska hallitus oli aiemmin myöntänyt Terrafamen omistamalle [[Talvivaaran kaivos|Talvivaaran kaivokselle]] sadan miljoonan euron lisärahoituksen. Uutisen jälkeen Sipilä pyysi oikeuskansleria selvittämään, olisiko hänen pitänyt jäävätä itsensä rahoituspäätöksessä. Myöhemmin julkisuuteen nousi tieto, että [[Yleisradio]]n johto olisi suitsinut uutisointia jääviysepäilyistä Sipilän otettua heihin yhteyttä, mikä [[Juha Sipilän ja Yleisradion toimintaa koskeva kohu 2016|herätti epäilyjä Ylen poliittisesta painostamisesta]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004890340.html|nimeke=Mistä pääministerin ja Ylen välisessä jupakassa on kyse? Yhteenveto kohun keskeisistä vaiheista|julkaisu=Helsingin Sanomat|viitattu=2.12.2016|ajankohta=1.12.2016}}</ref> Ylen päätoimittaja [[Atte Jääskeläinen]] on kuvaillut Sipilän toimintaa suhteessa mediaan omituiseksi ja harkitsemattomaksi. Jääskeläisen mukaan Sipilä ei ole antanut palautetta politiikkaa koskevista uutisista, vaan yhteydenotot ovat koskeneet uutisia, jotka ovat käsitelleet Sipilän henkilökohtaista varallisuutta, uskonnollista vakaumusta ja yrittäjätaustaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sss.fi/2016/12/atte-jaaskelainen-pressiklubissa-sipila-vahingoittaa-itseaan/ | Nimeke = Atte Jääskeläinen Pressiklubissa: Sipilä vahingoittaa itseään| Julkaisu = Salon Seudun Sanomat| Ajankohta = 2.12.2016| Viitattu = 3.12.2016}}</ref>
Sipilä omistaa mm. [[Mooney M20|Mooney m20r Ovation 2]] -pienkoneen, arvoltaan n. 200&nbsp;000&nbsp;–&nbsp;300&nbsp;000 euroa, sekä osuudet toisesta lentokoneesta ja helikopterista<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005887542.html|nimeke=HS: Juha Sipilä osti uuden lentokoneen – tällainen se on|tekijä=Elsa Osipova|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2018-11-03|viitattu=2019-01-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Hän omistaa osuuden Kempeleessä sijaitsevasta omakotitalosta; 1,48 miljoonan euron (v. 2016) arvoisen asunnon Sipoosta sekä 7&nbsp;800 neliömetrin laajuisen teollisuuskiinteistön Kempeleessä (arvo 195&nbsp;000 euroa vuonna 2019).<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/23bb0eaa-fee3-48fe-b220-2af66eb67c39|nimeke=Keskusta kärsi vaaleissa murskatappion – Sipilä valmistautui vaali-iltaan ostamalla 195 000 euron teollisuuskiinteistön entiseltä yritykseltään|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2019-09-14|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
== Näkemyksiä ==
Pian keskustan puheenjohtajaksi nousemisen jälkeen Sipilä sanoi kesäkuussa 2012, että hänen mielestään Suomessa pitää järjestää [[kansanäänestys]], jos Suomi liittyy [[eurobondi|euromaiden yhteiseen velkaan]]. Sipilä sanoi, että suomalaiset ovat "ikuisesti maksajia, jos myönteinen päätös tehdään". Sipilä pelkäsi, että Suomen linjasta euromaiden yhteisvelkaan päätetään eduskunnassa vasta sitten kun mitään ei ole enää tehtävissä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/360401/Sipila+Eurobondista+jarjestettava+kansanaanestys | Nimeke = Sipilä: Eurobondista järjestettävä kansanäänestys | Tekijä = | Julkaisu = Turun Sanomat | Ajankohta = 21.6.2012 | Viitattu = 5.11.2020 | Kieli = }}</ref>
 
Sipilä ei kannata [[perustulo]]a. Sipilän mielestä sosiaaliturvan uudistamisen ydin on aktiivisuudessa. Sipilän mukaan Suomella ei ole varaa passivoiviin perustulomalleihin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10545676|nimeke=Keskustan kiista viivästyttää sosiaaliturvamallin valmistumista: kenttä haikailee perustuloa, Sipilä korostaa vastikkeellisuutta|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-01-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
== Yksityiselämä ==
Sipilällä on vaimonsa Minna-Maarian kanssa viisi lasta sekä kuusi lastenlasta.<ref name="juhasiminä"/> Hänen nuorin, vuonna 1993 syntynyt poikansa Tuomo kuoli 18. helmikuuta 2015.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1424232627309.html? | Nimeke=Juha Sipilältä raskas suru-uutinen – nuorin lapsi menehtyi viime yönä | Tekijä= | Julkaisu=Iltasanomat | Ajankohta=18.2.2015 | Viitattu=18.2.2015}}</ref> Sipilät ovat vuonna 1998 perustaneet säätiön edistämään kristillisen lähetys- ja opetustyön sekä humanitaarisen työn tekemistä Suomessa ja ulkomailla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/201711252200560372|nimeke=Tällainen on Minna-Maaria ja Juha Sipilän säätiö – yli kahden miljoonan euron omaisuus: ”Säätiö ei maksa lainoja, velkoja tai pikavippejä”|tekijä=Lehtonen, Marko-Oskari|julkaisu=www.iltalehti.fi|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2019-04-16|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Vero-oikeuden professori [[Heikki Niskakangas]] on Sipilän serkku.<ref name="il">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013111117701481_uu.shtml|Nimeke=Sipilä loukkaantui bisneskysymyksistä|Tekijä=Ristamäki, Juha|Julkaisu=Iltalehti.fi|Ajankohta=11.11.2013|Viitattu=27.1.2014}}</ref>
 
{{Viitteet|sarakkeet|http://valtioneuvosto.fi/sipilan-hallitus/valtiovarainministeri#Henkilötiedot}}
 
== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Uimonen, Risto | Nimeke = Juha Sipilä – keskustajohtajan henkilökuva | Vuosi = 2015 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Minerva Kustannus Oy | Tunniste = | Isbn = 9789523123243 | Viitattu = 4.12.2016 | Kieli = }}
 
448

muokkausta