Ero sivun ”Pietari I:n saari” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 23:
Pietari I:n saaren löysi [[Thaddeus von Bellingshausen]] tammikuussa 1821 ja hän nimesi saaren [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisari]] [[Pietari Suuri|Pietari Suuren]] mukaan. Bellingshausen jäi ahjojään takia 25:n kilometrin päähän saaresta. 90-vuotta myöhemmin [[Jean Charcot]] pääsi noin 5:n kilometrin päähän saaresta ja vahvisti samalla sen olemassolon. [[Norja]]lainen [[Eyvind Tofte]] purjehti saaren vierestä tutkimusmatkallaan vuonna 1926–1927, mutta hänkään ei päässyt nousemaan maihin.<ref name="arc" />
Ensimmäisenä saarelle nousi maihin vuonna 1929. Norjalainen laivanvarustaja [[Lars Christensen]] oli rahoittanut vuonna 1928 norjalaisen tutkimusretkikunnan , jolla oli valtuudet vallata kaikki löydetyt uudet maat Norjan kuningaskunnan nimissä.<ref name="pet" /> ''Norvegia''-tutkimuskuntaa johtivat tohtori Ola Stadt ja kapteeni Nils Larsen. Tutkimusretkikunta nousi maihin saarella 2. helmikuuta 1929 ja saari julistettiin kuuluvaksi Norjaan seremoniassa Framnesoddenissa. Retkikunta suoritti myös joitakin tutkimuksia ja tulevia retkikuntia varten rakennettiin pieni maja. Maja on virallisesti historiallinen kohde, vaikkakin se on sittemmin tuhoutunut ankarien olosuhteiden takia. Larsen vieraili saaren tuntumassa uudelleen vuonna 1931, mutta ei päässyt tällä kertaa maihin. Norjassa saari liitettiin valtioon kuninkaallisella julistuksella toukokuussa 1931 ja maaliskuussa 1933 siitä tehtiin Norjan alusmaa. Hylkeenpyynti saarella kiellettiin samaan aikaan [[
Toisen kerran saarelle noustiin maihin vasta helmikuussa 1948. Nils Larsen johti tutkimusretkikuntaa ''Brategg''-aluksella. Retkikunta teki tutkimuksia kolmen päivän ajan, jolloin jäätilanne pakotti heidät lähtemään. Saarelle rakennettiin uusi maja, joka tuhoutui nopeasti edellisen tapaan. Sittemmin saarella on vieraillut satunnaisesti tieteilijöitä ja matkailijoita.<ref name="arc" />
| |||