Ero sivun ”Rosa Sillanpää” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Laajennettu.
p kh
Rivi 16:
 
== Poliittinen ura ==
HauhossaHauholla syntynyt Sillanpää työskenteli Helsingissä muun muassa kirjapainossa ja ravintolakassana.<ref name="em"/> Hän liittyi työväenliikkeeseen vuoden 1905 [[Vuoden 1905 suurlakko|suurlakon]] jälkeen,<ref name="tyolaisnainen">{{Lehtiviite | Otsikko = Toveri Rosa Sillanpää-Aronen kuollut | Julkaisu = Työläis- ja talonpoikaisnaisten lehti | Ajankohta = 1929 | Numero = 10 | Sivut = 7 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/947124?page=7 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 30.7.2020}}</ref> ja kuului seuraavan vuosikymmenen alussa [[Pasila]]n työväenyhdistyksen naisosaston johtokuntaan.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Puolueen riennot | Julkaisu = Työmies | Ajankohta = 22.2.1912 | Numero = 44 | Sivut = 5 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1187420?page=5 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 30.7.2020}}</ref>
 
Myöhemmin Sillanpää keskittyi perheeseensä ja palasi työväenliikkeeseen vasta [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] jälkeen, jolloin hän oli keväällä 1920 perustamassa sosialistista työväenpuoluetta.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Hajoitetun Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen perustavan kokouksen vapaalle jalalle jääneiden osanottajien vastalause | Julkaisu = Vapaa Sana | Ajankohta = 18.5.1920 | Numero = 76 | Sivut = 3 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1340343?page=3 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 30.7.2020}}</ref> Joulukuussa 1920 Sillanpää valittiin eronneen [[Olga Leinonen|Olga Leinosen]] tilalle [[Sosialidemokraattinen Naisliitto|Sosialidemokraattisen Naisliiton]] liittotoimikuntaan, ja näin [[Fiina Pietikäinen|Fiina Pietikäisen]], [[Mimmi Kanervo]]n, [[Elin Fagerholm]]in ja Sillanpään muodostama oppisitiooppositio onnistui valtaamaan liiton kommunisteille.<ref name="uusitalo 2014">{{Kirjaviite | Tekijä = Uusitalo, Taina | Nimeke = Elämä työläisnaisten hyväksi : Fiina Pietikäisen yhteiskunnallinen toimijuus 1900–1930 | Sivut = 278, 284 | Vuosi = 2014 | Selite = Turun yliopiston väitöskirja | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura | Isbn = 978-952-59761-4-4 | www = https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/94191/diss2014_Uusitalo.pdf?sequence=6&isAllowed=y | Tiedostomuoto = PDF}}</ref> Tammikuussa 1922 hänet valittiin puoluetoimintojen uudelleenjärjestelyn yhteydessä perustettuun SSTP:n naissihteeristöön.<ref name="uusitalo 2014"/> Sillanpää työskenteli myös ''[[Työläisnainen|Työläisnaisen]]'' ja ''[[Työläis- ja Talonpoikaisnaisten lehti|Työläis- ja Talonpoikaisnaisten lehden]]'' toimittajana.<ref name="tyolaisnainen"/> Lisäksi hän oli [[Helsingin kaupunginvaltuusto]]n jäsen.<ref name="em"/>
 
Sillanpää valittiin eduskuntaan vuonna 1922.<ref name="em"/> Kansanedustajantyö päättyi elokuussa 1923, kun hänet määrättiin pidätettäväksi niin sanotun [[Suuri kommunistijuttu 1923|suuren kommunistijutun]] yhteydessä.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Kommunistivangitsemiset | Julkaisu = Sosialisti | Ajankohta = 6.8.1923 | Numero = 179 | Sivut = 1 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1729926?page=1 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 30.7.2020}}</ref> Kesäkuussa 1924 Sillanpää sai [[Turun hovioikeus|Turun hovioikeudelta]] 1 vuoden ja 9 kuukauden vankeustuomion, jonka hän suoritti [[Hämeenlinnan naisvankila]]ssa.<ref name="sos210624">{{Lehtiviite | Otsikko = Tuomio suuressa kommunistijutussa langetettu | Julkaisu = Sosialisti | Ajankohta = 21.6.1924 | Numero = 142 | Sivut = 1, 5 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1730766?page=1 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 30.7.2020}}</ref><ref name="tyolaisnainen"/> ''[[Itä ja Länsi]]''&nbsp;-lehdessä Sillanpää kertoi vankilaan lähtiessään vielä omanneensa joitakin ”jätteitä porvarillisen maailman ihanteista”, mutta näki vankeusajan karaisseen [[Luokkataistelu|luokkataistelijan]] ominaisuuksiaan. Hän piti myös vankilassa suoritettamaansasuorittamaansa itseopiskelua hyödyllisenä.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = ”Vankilat luokkataistelijain kouluna” | Julkaisu = Itä ja länsi | Ajankohta = 1926 | Numero = 22–23 | Sivut = 311 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/873121?page=15 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 30.7.2020}}</ref>
 
Sillanpää vapautui vuonna 1926, jonka jälkeen hän työskenteli [[Suomen Rakennustyöväen Liitto|Suomen Rakennustyöväen Liiton]] toimitsijana kuolemaansa saakka.<ref name="tyolaisnainen"/> Sillanpää kuoli pitkäaikaisen sairauden jälkeen lokakuussa 1929.<ref name="tt071029">{{Lehtiviite | Otsikko = Tov. Rosa Sillanpää kuollut | Julkaisu = Työväenjärjestöjen Tiedonantaja | Ajankohta = 7.10.1929 | Numero = 154 | Sivut = 1 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1769124?page=1 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 30.7.2020}}</ref> Hänet on haudattu [[Malmin hautausmaa]]lle.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Tov. Rosa Sillanpään viimeinen matka | Julkaisu = Työn Ääni | Ajankohta = 16.10.1929 | Numero = 119 | Sivut = 3 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1767094?page=3 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 30.7.2020}}</ref>