Ero sivun ”Neljäs sääty” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Laurikainen (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Laurikainen (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Neljäs sääty''' on [[Talollinen|talonpoikaissääty]], [[Ruotsi-Suomi|Ruotsi-Suomessa]] sekä [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnan aikana]] sääty oli yksi neljästä [[Valtiosääty|Valtiollisesta säädystä]], säätyyn lukeutui niin maatilansa omistavat talolliset kuin muitakin maanomistajia – esimerkiksi teollisuuden harjoittajista, pienyrittäjistä ja maakauppiaista.<ref>WSOY Iso tietosanakirja 6, s. 355, WSOY 1997 ISBN 951-0-20163-4</ref> Maatilansa omistajat vastasivat tilalle asetetuista [[Vero|veroista]] ja muista velvoitteista. Talollinen tai tilallinen on historiallinen, [[Sääty|sääty-yhteiskuntaan]] liittyvä termi, jolla tarkoitetaan ''[[Maatila|maatilansa]] omistavaa maanviljelijää'' tai muuta ammattikuntaa, joka omisti maatilan. Muita valtiollisiasäätyjä olivat [[aatelisto]], [[papisto]] sekä [[porvaristo]]. Aiemmin kaikilla neljännellä valtiollisellasäädyllä on ollut vahvistettuja [[erioikeus|erioikeuksia]], jotka on myöhemmin [[Laki|lainsäädännöllä]] kumottu, [[Suomi|Suomessa]] viimeisetkin erioikeudet lopullisesti vuonna 1995.
 
'''Säädynperityvyys''' on mieslinjainen ja vanhimmasta pojasta nuorimpaan, myös talollisen tytär saattoi periä säädyn, mikäli Talollisen puoliso (Talonemäntätalonemäntä) menehtyi ja muita perillisiä ei ollut. Talon tytär sai lähinnä tyytyä tukulliseen rahaa ja Isäntä velvoitti tyttären etsimään samasta tai ylemmästä säädytä itselleen puolison, perheen nuorompien poikien asema oli täysiikäisenä lähinnä tasettua Tilalliallisen maatilan [[Torppari|torppariksi]] ja nuorimmasta tuli usein [[muonamies]], nuoremmat pojat lukeutuivat epämääräisesti [[Rahvas|rahvaaseen]].
 
== Säädyn valitsijamiesmenettely ==