Ero sivun ”Kemin historiallinen museo” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Kirjoitusvirhe kuvatekstissä |
Lisätty kohdat näyttely ja kokoelmat sekä museon kuraattorikohtaan kokoelmista vastaavan henkilön nimi |
||
Rivi 11:
| ylläpitäjä = [[Kemi|Kemin kaupunki]]
| johtaja = Tanja Kavasvuo<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kemi.fi/vapaa-aika-ja-kulttuuri/kulttuuri/museot/ | Nimeke = Museot | Julkaisu = Yhteystietoja | Viitattu = 2.11.2020}}</ref>
| kuraattori =Janne Kuoppala<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kemi.fi/vapaa-aika-ja-kulttuuri/kulttuuri/museot/historiallinen-museo/ | Nimeke = Museot | Julkaisu = Yhteystietoja | Viitattu = 2.11.2020}}</ref>
| kotisivut = {{URL|http://merilapinmuseot.fi/museot/kemin-historiallinen-museo|Kemin historiallinen museo}}
|logo=histmuseologo.jpg}}
Rivi 23:
Kemin kaupungin kulttuuriosaston päällikkö ja museotoimen johtaja Kari Silvennoinen jäi eläkkeelle syksyllä 2020. Museotoimen uudeksi johtajaksi valittiin Kemin taidemuseon intendentti Tanja Kavasvuo.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.lapinkansa.fi/kemin-kaupungille-uusia-kulttuurijohtajia-tanja-ka/3035352|nimeke=Kemin kaupungille uusia kulttuurijohtajia|tekijä=|julkaisu=Lapinkansa.fi|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2020-11-02|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
== Näyttelyt ==
Kemin historiallisessa museossa on nähtävillä pysyvä perusnäyttely, vaihtuvia näyttelyitä, Yli-Jaakheikin savupirtti, Suomen kähertäjämuseo ja Kemin Työläiskotimuseo.
====== Meren ja joen kaupunki ======
Kemin historiallisen museon perusnäyttely Meren ja joen kaupunki avattiin yleisölle vuonna 2015.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kemi.fi/vapaa-aika-ja-kulttuuri/kulttuuri/museot/historiallinen-museo/museon-historiaa/|nimeke=Museon historiaa|julkaisu=Kemi|viitattu=2020-11-02|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Meren ja joen kaupunki on kertomus Kemin ja sen lähialueiden historiasta esihistoriasta nykypäiviin saakka. Näyttelyn teemat kulkevat kronologisesti käsittellen alueen esihistoriaa, meren ja joen vaikutusta alueen kehittymiselle ja puunjalostusteollisuuden syntyä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kemi.fi/vapaa-aika-ja-kulttuuri/kulttuuri/museot/historiallinen-museo/nayttelyt-ja-tapahtumat/|nimeke=Näyttelyt ja tapahtumat|julkaisu=Kemi|viitattu=2020-11-02|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
====== Yli-Jaakheikin savupirtti ======
Yli-Jaakheikin savupirtti on yksi Kemin suosituimmista kesäkohteista. Se sijaitsee keskellä Kemin Meripuistoa. Savupirtti rakennettiin vuonna 1796 Muurolan kylässä. Se siirrettiin vuonna 1831 uittamalla Kemijokea alas ja rakennettiin uudestaan Alapaakkolan Maulan kylään. Kemin Kotiseutu- ja Museoyhdistys ry. hankki savupirtin vuonna 1949 ja siirsi sen nykyiselle paikalleen, jossa se pystytettiin vuonna 1950. Savupirtti kunnostettiin rakentamisajankohdan hengen mukaiseksi muuraamalla siihen savu-uuni Suomen museoliiton valvonnassa. Kemin Kotiseutu- ja museoyhdistys lahjoitti savupirtin Kemin kaupungille vuonna 1990.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kemi.fi/vapaa-aika-ja-kulttuuri/kulttuuri/museot/savupirtti/|nimeke=Savupirtti|julkaisu=Kemi|viitattu=2020-11-02|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
====== Suomen Kähertäjämuseo ======
Suomen kähertäjämuseo sijaitsee Marttalan museoalueella Kemissä. Museon kokoelmiin kuuluu noin 5000 kampaamoalan historiasta kertovaa objektia. Suomen Kähertäjämuseo avattiin ensikerran yleisölle vuonna 1989. Kähertäjämuseo tutustuttaa kävijänsä ammattikunnan historiaan 1900-luvun alusta 1960-luvulle. Kähertäjämuseon kokoelma on saatu lahjoituksina eri puolilta Suomea. Näyttelyn esillepanosta ja esineiden keräyksestä on vastannut kemiläinen kampaaja-parturi Tuula Tarvainen. Nykyisin Kähertäjämuseo on avoinna yleisölle vain tilauksesta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kemi.fi/vapaa-aika-ja-kulttuuri/kulttuuri/museot/suomen-kahertajamuseo/|nimeke=Suomen Kähertäjämuseo|julkaisu=Kemi|viitattu=2020-11-02|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
====== Kemin Työläismuseo ======
Kemin Työläismuseo sijaitsee Kemin Marttalan museoalueella. Työläismuseo koostuu kahdesta vuonna 1929 rakennetusta kaksikerroksesta hirsisestä asuintalosta, jotka ovat viimeiset Kemi-yhtiön Marttalan noin neljäkymmentä taloa käsittäneestä asuinalueesta. Työläismuseon huoneistot esittelevät Marttalan alueen historiaa ja sahatyöläisten ja ammattityöntekijöiden asumista 1910-luvulta 1930-luvulle. Työläismuseoon pääsee nykyisin tutustumaan vain tilauksesta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kemi.fi/vapaa-aika-ja-kulttuuri/kulttuuri/museot/tyolaismuseo/|nimeke=Työläismuseo|julkaisu=Kemi|viitattu=2020-11-02|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
== Kokoelmat ==
Kemin historiallisen museon hallinnassa on laaja alueellinen esine-, arkisto-, ja valokuvakokoelma. Kokoelma kattaa nykyisellään yli 80 000 objektia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kemi.fi/vapaa-aika-ja-kulttuuri/kulttuuri/museot/historiallinen-museo/museon-historiaa/|nimeke=Museon historiaa|julkaisu=Kemi|viitattu=2020-11-02|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
== Lähteet ==
| |||