Ero sivun ”Nikamavälilevy” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p "luku–luku" |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 5:
Selkärangan ylä- ja alaosaan muodostuu neutraalissa asennossa seistessä lordoosiksi ja kyfoosiksi kutsutut notkot, koska kaularangan ja lannerangan välilevyt ovat kiilan muotoisia<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Isanoori Leppäsalo|Nimeke=LANNERANGAN AVAAVAT ASENNOT. Harjoitteluopas opetus- ja koulutuskäyttöön|Vuosi=2013|Sivu=|Julkaisija=Lahden ammattikorkeakoulu}}</ref>.
Nikamavälilevy jaetaan ulkokehään (''annulus fibrosus'') ja ulkokehän sisällä sijaitsevan ytimeen eli nukleukseen (''nucleus pulposus''). Kummankin rakenne muistuttaa toistaan, mutta ulkokehällä on enemmän kerroksittain sijaitseviä sitkeitä kollageenisäikeita. Molemmat sisältävät myös geelimäistä ainetta, joka koostuu vedestä ja proteoglykaaneista, mutta ydin on kosteampi eli se sisältää ulkokehää enemmän vettä. Välilevyn syyt kiinnittyvät sen ylä- ja alapuolella sijaitseviin luisen nikaman nikaman rustoisiin päätelevyihin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.coloradospineinstitute.com/education/anatomy/intervertebral-discs/|nimeke=Understanding Spinal Anatomy: Intervertebral Discs|julkaisu=www.coloradospineinstitute.com|viitattu=2020-11-01}}</ref>
Nikamavälilevy koostuu sitkeästä syykehästä (''anulus fibrosus'') ja sen sisällä olevasta geelimäisestä ytimestä (''nucleus pulposus''). Nikamavälilevyt ohenevat mentäessä dorsaalisesti rintanikamista lannenikamiin. Kaulanikamat ovat ohuempia dorsaalisesta puoliskostaan kuin ventraalisesta puoliskosta. Nikamavälilevyt puuttuvat kallon ja [[kannattajanikama|atlaksen]] välistä sekä atlaksen ja [[kiertäjänikama|axiksen]] välistä. Ristinikamien nikamavälilevyt osallistuvat [[ristiluu]]n muodostukseen, jolloin ne ovat luutuneet ristinikamien väleihin. Nuorella eläimellä nikamavälilevyissä on oma verisuonitus, josta se saa ravinteensa, mutta vanhemmiten verisuonet poistuvat ja nikamavälilevyn ravinteet tulevat [[diffuusio]]lla viereisistä kudoksista. ▼
Välilevy saa ravinteensa etupäässä luisesta nikamasta välilevyn ja nikaman välissä olevan rustoisen päätelevyn kautta sekä osaksi myös välilevyä ympäröivän verisuoniston kautta<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://loistoterveys.fi/modic-muutokset|nimeke=Modic-muutokset|tekijä=Loisto Terveys|julkaisu=Loisto Terveys|viitattu=2020-11-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.
▲
Välilevyn mekaaninen vaurioituminen esimerkiksi työnteon tai onnettomuuden seurauksena saattaa käynnistää kliinisiin oireisiin ja selkäkipuun johtavan välilevyn ennenaikaisen rappeutumisen<ref>Hakanen, Olli, 2012, s. ?{{Lähde tarkemmin|Mikä sivu/sivut?|2.4.2020}}</ref>, joka lisää esimerkiksi selkäydinkanavan ahtauman<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.orton.fi/fi/palvelumme/selkaydinkanavan-ahtauma/|nimeke=Selkäydinkanavan ahtauma|julkaisu=Orton|viitattu=2020-04-23|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> ja nikamasiirtymän riskiä<ref name="Spinalmouse.lannerangan.instabiliteetintoteamisessa">{{Verkkoviite|Osoite=https://core.ac.uk/download/pdf/38011773.pdf|Nimeke=Spinalmouse lannerangan instabiliteetintoteamisessa|Tekijä=Seppänen, Sami & Savela, Eero|Julkaisu=Opinäytetyö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu|Ajankohta=2008|Viitattu=2.4.2020}}</ref>. Tervekin välilevy saattaa vaurioitua ja [[Välilevypullistuma|pullistua]] esimerkiksi voimakkaan kuormituksen seurauksena. Välilevyn ikärappeuma, nikaman kehityshäiriö tai tapaturmainen vaurioituminen lisäävät välilevyn repeytymisen tai pullistumisen riskiä<ref>{{Kirjaviite|Nimeke=Terveys, sairaus ja työkyky|Vuosi=2006|Sivu=11–12|Julkaisija=Työministeriö|Tunniste=ISBN 951-735-703-6|www=http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/05_esitteet/terveys_sairaus_tyokyky.pdf|Tiedostomuoto=PDF}}</ref>. Välilevyn tuntohermot sijaitsevat sen uloimman kolmanneksen alueella<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.terve.fi/artikkelit/johdatus-selkarangan-toimintaan-ja-anatomiaan|nimeke=Johdatus selkärangan toimintaan ja anatomiaan {{!}} Kauneus & Terveys|julkaisu=www.terve.fi|ajankohta=2015-06-25|viitattu=2020-09-09}}</ref>.
| |||