Versio 30. lokakuuta 2020 kello 20.28 muokkaa Kulttuurinavigaattori (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, IP-estoista vapautetut 36 063 muokkausta →‎Uskon perusasiat: wl Merkkaus: Visuaalinen muokkaus ← Vanhempi muutos		Versio 30. lokakuuta 2020 kello 20.41 muokkaa kumoa Politbyroo (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 10 132 muokkausta Pääpiirteet laajemmin tunnetun teorian mukaiseksi Uudempi muutos →
Rivi 4: Luterilaisuuden sisäisenä liikehdintänä siitä käytetään perinteisesti nimitystä [[pietismi]]; sen sijaan evankelikalismi-sanaa käytetään useimmiten ei-piispallisen seurakuntajärjestyksen omaksuneista matalakirkollisista seurakunnista (Suomessa niin sanotut [[vapaat suunnat]]). Myös luterilainen pietismi on luonteeltaan [[matalakirkollisuus\|matalakirkollista]], mikä tarkoittaa että piispuuden, sakramenttien ja muodollisen jumalanpalvelusjärjestyksen sijaan korostetaan epämuodollista ja epähierarkkista uskonnonharjoitusta, kuten rukous- ja raamattupiiritoimintaa sekä yksityistä hartauselämää.{{lähde}} == Pääpiirteet ==▼ Evankelioimisliikkeen yhtenä laajimmin käytetyistä määritelmistä pidetään [[David W. Bebbingtonin\|"Beppingtonin nelikenttää"]]. Määrittelyn mukaan evankeloimisliikkeen toiminta koostuu neljästä pilarista: Raamattukeskeisydestä, ristin ja sovitustyön korostamisesta, henkilökohtaisesta kääntymyksestä ja "uudelleen syntymisestä" sekä evankeliumin levittämisestä ja esilläpitämisestä aktivismin kautta.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.vartija-lehti.fi/evankelikalismin-tutkijatahdet-itsereflektion-aarella/ \| Nimeke = Evankelikalismin tutkijatähdet itsereflektion äärellä \| Kirjoittaja = Olli Heino \| Julkaisija = Vartija-lehti \| Ajankohta = 16.4.2020 \| Viitattu = 30.10.2020 }}</ref> == Historia == Rivi 25 ⟶ 28: === Evankelioimisliikkeen saapuminen Suomeen === Suomalaisen evankelioimisliikkeen tausta on sekä pietistisessä herätyskristillisyydessä, myös englantilaisessa ja amerikkalaisessa evankelioimisliikkeessä. 1800-luvun lopulla [[Suomen Lähetysseura]]n lähetyssaarnaaja [[Frans Hannula]]n toimesta syntyi [[Hannulan herätys\|lähetysherätys]], joka sai pontta 1900-luvun alussa. Lähetysseuran puitteissa tapahtunut toiminta sai pontta anglosaksisen evankelioimisliikkeen uudesta toiminnasta, kuten evankelioimis- ja rukouskokouksista. 1900-luvun alussa evankelioimisliikkeen vaikutuskanavana toimi myös [[Nuorten Kristillinen Yhdistys\|Nuorten Kristilliset Yhdistykset]] sekä [[Ylioppilaiden Kristillinen Yhdistys]].<ref name="Heino39" /> ▲== Pääpiirteet == ~~Harri Heino esittää kirjassaan nykyisen evankelioimisliikkeen pääpiirteintä seuraavia:<ref name="Heino68"/>~~ * Raamtun pitäminen korkeimpana uskon ja elämäntavan auktoriteettina; * Henkilökohtaisen uskon ja kääntymyksen välttämättömyyden korostus; * Jumaluuden toisen persoonan, Jeesuksen, korostuminen uskon kohteena; * Jokaiselle kristitylle kuuluvan lähetys- ja evankelioimistehtävän esilläpitäminen; * Kirkon luonteen korostaminen hengellisenä uskovien yhteytenä ja vähemmän painoarvon antaminen kirkon viralle, liturgialle, sakramenteille ja muille kirkon aineellisille, historiallisille, näkyville ja organisatorisille aineksille; * Ihmisen yksilöllisen jumalasuhteen ja tuonpuoleisuuden korostaminen; * Pidättäytyvä suhtautuminen muihin uskontoihin ja maailmankatsomuksellisiin virtauksiin; == Vaikutus ==

Ero sivun ”Evankelikalismi” versioiden välillä