Ero sivun ”Punainen viiva (ooppera)” versioiden välillä

 
==Ooppera==
Musiikin dramatisoijana Sallista on kiitetty hänen kyvystään välittää päähenkilöidensä elämän kovuutta, haavoittuvuutta ja heidän toiveitaan tavalla joka ei kuitenkan ole alentuva. Köyhyyden elämänlaatua heikenteävä vaikutus on läsnä koko teoksen ajan, kuten mm. oopperan alussa, jossa ruuan puuttuminen pöydästä johtaa katkeraan ajatustenvaihtoon Topin ja Riikan välillä. Topi on jähmeä eikä kovin kaunopuheinen mies, joka tuntee häpeää ja turhautuneisuutta kyvyttömyydestään elättää perheensä. Ihmisiä terrorisoiva [[karhu]] symboloi toisaalta alituista [[Venäjä]]n uhkaa, toisaalta Topia kohtaavia ongelmia joita poliitikkojen puheet ja teot eivät tunnu voivan poistaa. Ulkomaisessa vastaanotossa karhu on nähty myös Venäjän symbolina.
 
Punaisen viivan vahvuuksiksi on luettu mm. Sallisen taito luoda ja vaihtaa tunnelmia sekä värittää musiikilla hahmojen persoonallisuutta, esimerkkinä mm. kohtaus jossa kyläläiset kokoontuvat kuuntelemaan demagogia. Huomionarvoisia musiikillisia teemoja ovat mm. karhun läsnäolosta kertovat puhaltimet, sekäkulkukauppiaan lavanesittämä ulkopuolinen kuorokansanballadi, kulkukauppiaan muassakuoron kulkeva"Onko keikarimainenSuomessa melodiakevät" sekäja pappiavallankumouksellisia symboloivaaatteita erikoinenheijastava kuoromarssi-osuusaihe.
 
==Synopsis==
Rekisteröitymätön käyttäjä