Ero sivun ”Grisslehamn” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta   Edistynyt mobiilimuokkaus 
Rivi 40:
 
===Grisslehamn Suomen sodassa===
Kun Ruotsi oli sodassa [[Venäjä]]n kanssa [[1809]], [[Grodnon husaarirykmentti]] hyökkäsi kaikkiaan viidestä eskadroonastaan kolmella [[eskadroona]]lla Pohjanlahden jään yli kylään. Kärkieskadroonassa oli 50 ratsastajaa, majuri Giršan johtamassa eskadroonassa 72 ratsastajaa sekä ratsumestari, parooni, Grotgusin johtamassa eskadroonassa oli 50 ratsastajaa. Tukenaan heillä oli enemmän kuin 200 donilaista ja uralilaista kasakkaa. Hyökkäys alkoi 7.3.1809 aamuyöllä liiviläisen everstiluutnantti [[Jakov Kulnev|Jakov Petrovitš Kulnevin]] käskystä varaten jokaiselle kaksi mukia vodkaa, lihanpalan ja kaksi garnietsia (noin kuusi litraa) kauroja. Kello kolmen aikaan aamulla osasto lähti Ahvenanmaalta Signilskäristä kohti Grisslehamnia saavuttaen rannan kahdeksan tunnin kuluttua. Noin kilometrin päässä rannasta avasi ruotsalainen jalkaväki tulen. Noin 80 ruotsalaista antautui rannalla, monia haavoittui ja jäälle.{{selvennä}} Ruotsalaiset vetäytyivät rantakivien suojiin ja metsiin sekä alkoivat ampua. Grodnon husaarit hyökkäsivät edestä ja Donin kasakat ahdistelivat ruotsalaisten sivustoja ampuen ruotsalaisia takaisin. Venäläinen eversti Frideritz sai ruotsalaisen komendantin käskemään ruotsalaisten antautumisen. Venäläisten tilanne oli kuitenkin haastava, koska heitä ei ollut niin paljoa Grisslehamnissa, että he olisivat voineet puolustautua ruotsalaisten vastahyökkäystä vastaan. Maaliskuun kuudennen päivän pakkanen oli vaihtunut suojasääksi. Pohjanlahden jää alkoi sulaa. Kulnev lähetti kornetti Glebovin kertomaan kenraali Knorringille tilanteesta, joka käski osaston palata Ahvenanmaalle. Kello 18:n aikoihin 8.3.1808 alkoi joukko palata ja seuraavana aamuyönä se oli jälleen lähtöpaikassaan SignislskärissäSignilskärissä Ahvenanmaalla.<ref>http://kulichki.com/gusary/istoriya/vojny/bitvy/botnicheskij/</ref> Koska viholliset olivat päässeet maihin niin lähellä maan pääkaupunkia, se nopeutti tapahtumia, jotka johtivat [[Suomi|Suomen]] luovuttamiseen Venäjälle.
 
==Väestönkehitys==