Ero sivun ”Niilo Hartikka” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Jni (keskustelu | muokkaukset) p sss |
||
Rivi 24:
'''Niilo Hartikka''' ([[23. huhtikuuta]] [[1909]] [[Muhos]] – [[7. lokakuuta]] [[1998]] Muhos) oli [[Suomi|suomalainen]] [[Juoksu|keskimatkojen juoksija]], joka edusti uransa huippuvuodet [[Oulun Pyrintö]]ä 1930-luvulla. Hän oli mukana [[1936 Kesäolympialaiset|Berliinin olympialaisissa]] ja 1936 ja [[Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 1938|Pariisin EM-kisoissa 1938]]. Vuonna 1939 hän teki Suomen ennätyksen 1 500 metrillä.
Niiko Hartikka aloitti juoksijana synnyinseudullaan Muhoksella 1920-luvun lopulla edustaen Muhoksen Katajaisia. Vuonna 1932 hän siirtyi Oulun Pyrinnön riveihin ja juoksi 1934 800 m:n piiriennätyksen 1.57,2. Seuraavana vuonna 800 metriä meni aikaan 1.55,8. Näihin aikoihin Oulun Pyrintö sai kasaan vahvan 4 x 800:n ja 4 x 1 500 metrin viestijoukkueet. Hartikka oli molemmilla viestimatkoilla vahva juoksija. [[Helge Vänttilä]] ja [[Esa Kivekäs]] olivat vahvoja eristyisesti 800 metrillä ja [[Onni Pyörälä]] 1 500 metrillä. Ensimmäisen kerran OP:n nelikko otti [[Viestijuoksun Suomen-mestaruuskilpailut 1933|vuoden 1933 SM-viesteissä]] hopeaa 4 x 1 500 metrillä. Seuraavana vuonna nelikko otti [[Viestijuoksun Suomen-mestaruuskilpailut 1934|vuoden 1934 SM-viesteissä]] pronssia niin 4 x 800 kuin 4 x 1 500 metrillä. Tämä oli alku seuran viestimenestykselle 1930-luvulla. [[Viestijuoksun Suomen-mestaruuskilpailut 1935|Vuoden 1935 SM-viesteissä]] OP otti hopeaa 4 x 800 metrillä ja pronssia 4 x 1 500 metrillä. Syksyllä 1935 [[Oulun keskuskenttä|Oulun keskuskentällä]] OP:n nelikko Vänttilä-Pyörälä-Kivekäs-Hartikka teki uuden Suomen ennätyksen 4 x 800 metrillä ajan ollessa 7.53,4.<ref name=OP">{{Lehtiviite | Otsikko = Oulun Pyrintö saavutti ennätyksen 4 x 800 m viestissä: 7.53,4 | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 2.9.1935 | Sivut = 4 | www = https://nakoislehti.hs.fi/22c30a29-93ec-4577-ad27-57d8cbbb035b/6 | www-teksti = HS Aikakone (vain tilaajille) | Viitattu = 28.6.2020}}</ref> [[Viestijuoksun Suomen-mestaruuskilpailut 1936|Vuoden 1936 SM-viesteissä]] OP-nelikolle tuli sitten Suomen mestaruus voitettuaan [[Helsingin Poliisi-Voimailijat|Helsingin Poliisi-Voimailijoiden]] vahvan nelikon. OP:n nelikko otti hopeaa vielä 4 x1 500 metrillä. OP-nelikko oli vielä [[Viestijuoksun Suomen-mestaruuskilpailut 1937|seuraavan vuoden SM-viesteissä]] hopealla. OP:n menestyksekäs nelikko hajosi sen jälkeen mm. Vänttilän siirryttyä eteläiseen Suomeen. Hartikka oli mukana kaikissa
Henkilökohtaisilla matkoilla Hartikka oli ensimmäisen kerran SM-finaalissa [[Kalevan kisat 1934|kaudella 1934]] sijoituksen ollessa kuudes. [[Kalevan kisat 1935|Seuraavana vuonna]] sijoitus parani yhdellä eli viidenneksi. Vuosi 1936 oli [[1936 Kesäkisat|olympiavuosi]], ja niiden karsintakilpailuissa Hartikka osallistui 1 500 metrille ja saavuttikin kolmannen sijan [[Ossi Teileri]]n ja [[Gunnar Höckert]]in jäljessä.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Ennätyksetön toinen päivä yleisurheilijain olympiavalinnoissa | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 14.7.1936 | Sivut = 8 | www = https://nakoislehti.hs.fi/0070921a-663a-4bed-930c-d363c2053c79/8 | www-teksti = HS Aikakone (vain tilaajille) | Viitattu = 28.6.2020}}</ref> Juoksu takasi Hartikalle olympiamatkan. Hartikka karsiutui [[Yleisurheilu kesäolympialaisissa 1936|Berliinin 1936 olympialaisten]] alkuerissä. [[Kalevan kisat 1936|Vuoden 1936 SM-kisoissa]] Hartikka juoksi 800 metriä nousi jo mitaleille eli oli kolmas Teilerin ja [[Kosti Kurkela]]n jäljessä.
Rivi 32:
Hartikan kehitys jatkui vuonna 1938. Tällöin 1 500 metristä tuli hänen päämatkansa. Hän sivusi Suomi-Unkari maaottelussa [[Harri Larva|Larvan]] tekemää Suomen ennätystä 3.52,0. Samassa yhteydessä hän voitti Unkarin [[Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 1934|EM-hopeamitalistin]] [[Miklós Szabó (keskimatkojen juoksija)|Miklós Szabón]]. Syksyn 1938 päätapahtuma oli [[Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 1938|Pariisin EM-kisat]]. Niissä hän sijoittui samassa lajissa neljänneksi. Häntä tönittiin pahasti juoksun loppusuoralla, ja lohdutukseksi putoamisestaan mitalisijojen ulkopuolelle hän sai järjestäjiltä pronssisen mitalin, johon oli kaiverrettu sijoitus (''4. sija'').
Vuosi 1939 Hartikan uralla oli tulosten puolesta menestyksellinen. Heinäkuun [[Suomi–Ruotsi-maaottelu 1939|Ruotsi-Suomi -maaottelussa]] hän teki uuden SE:n ajalla 3.50,0, joka säilyikin Suomen ennätyksenä 10 vuotta. Kisassa ruotsalaiset [[Arne Andersson]] ja [[Åke Spångert]] olivat kuitenkin edellä Anderssonin tehdessä uuden Ruotsin ennätyksen 3.48,8. Elokuussa käydyissä [[Kalevan kisat 1939|Kalevan kisoissa]] Hartikka uusi 1 500 Suomen mestaruutensa. Vuonna 1939 Hartikka kuului joukkueeseen, joka juoksi 4 × 1 500 metrin viestissä maailmanennätyksen 15,54,8.
Hartikka edusti urallaan Suomea kolmessa maaottelussa vuosina 1937–1939. Hartikan ura päättyi käytännössä sotavuosina. Hartikan valmentajina toimivat Veikko Närhi ja [[Paavo Nurmi]].
|