Ero sivun ”Glasnost” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lähteistetty pääväite |
p johdannon muotoilu |
||
Rivi 1:
'''Glasnost''' ({{k-ru|гла́сность}} {{IPA|[ˈglasnəsʲtʲ]}}, kirjaimellisesti ”julkisuus”)
Vaikka sana on tullut tunnetuksi Gorbatšovin aikana, se esiintyy ainakin 40 kertaa jo [[Vladimir Lenin]]in kirjoituksissa.<ref name="Sanakirja"/>
==Tavoitteet==
Rivi 9:
Lännessä glasnost liitetään yleensä [[sananvapaus|sananvapauteen]], mutta sen varsinainen tavoite oli tehdä maan hallinnosta läpinäkyvää ja lisätä keskustelua. Näin pyrittiin kiertämään talouspolitiikkaa aiemmin hallinnut pieni puoluevirkailijoiden sisäpiiri. Toivottiin, että Neuvostoliiton kansa ryhtyisi tukemaan uudistuksia kuten perestroikaa, jos aiemmin tehtyjä virheitä ryhdyttäisiin arvioimaan kriittisesti.
Lehdistö alkoi raportoida neuvostoyhteiskuntaa vaivaavista sosiaalisista ja taloudellisista ongelmista, kuten teollisuuden tehottomuudesta, korruptiosta, huumeista, nuorison joutilaisuudesta ja aiemmin kielletyistä kulttuurin muodoista. Sitä miten ennennäkemätöntä lehdistön rohkeus oli, kuvasti Moskovassa
Virallinen sensuuri lakkautettiin Neuvostoliitossa kolme vuotta ennen maan lakkauttamista, vuonna 1988, jolloin kirjastot siirtyivät uuteen aikaan. Joissakin kirjastoissa se tarkoitti ovien avaamista osastoon, joka oli otsikoitu ”vain viralliseen käyttöön”. Kymmenien vuosien ajan kiellettyinä pidetyt julkaisut tulivat yleisön saataville.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.ifla.org/IV/ifla64/067-101e.htm | Nimeke = Censorship in the Soviet Union and its Cultural and Professional Results for Arts and Art Libraries | Tekijä = Olga Sinitsyna }}</ref>
|