Ero sivun ”Andrei Rubljov” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 12:
Rubljovin tuotanto muotoutui Moskovan ruhtinaskunnan taiteellisten perinteiden pohjalta. Hän tunsi hyvin myös [[bysantti]]laista ja eteläslaavilaista taidekulttuuria. Ensimmäinen viittaus Rubljoviin on vasta vuodelta 1405, jolloin hän maalasi [[Theofanes Kreikkalainen|Theofanes Kreikkalaisen]] ja [[Prohor Gorodetsilainen|Prohor Gorodetsilaisen]] johdolla ikoneja ja freskoja [[Moskovan Kreml]]in [[Neitsyt Marian Ilmestyskirkko|Blagoveštšenskin kirkko]]on. Teofan Kreikkalainen oli kuuluisin novgorodilaisen koulukunnan edustaja ja Donin [[Jumalanäiti|Jumalanäidin]] maalaaja. Hänen lahjakkaasta oppilaastaan, moskovalaisen koulukunnan Andrei Rubljovista, tuli 1400-luvulla koko myöhemmälle ikonitaiteelle suuntaa antanut maalari.
Toinen maininta Rubljovista on vuodelta 1408, jolloin hän maalasi [[Daniil Tšornyi]]n kanssa freskoja [[Vladimir]]in [[Uspenskin katedraali (Vladimir)|Uspenskin katedraaliin]]. Rubljov kehitti 1410-luvun alussa oman yksilöllisen maalaustyylin, minkä vuoksi hänen oppiinsa pyrittiin. Arvion mukaan vuonna 1422 Rubljov maalasi mestariteoksensa ''Pyhä Kolminaisuus,'' joka tunnetaan myös nimellä ''Kolmen enkelin ikoni''. Rubljov ja Tšornyi johtivat 1420-luvulla Troitse-Sergijevan luostarin kirkossa tehtyä maalaustyötä, joka ei kuitenkaan ole säilynyt.
Rubljov kuoli mahdollisesti 29. tammikuuta 1430 Moskovassa Andronikovin luostarissa. Rubljovin perinteessä yhdistyvät [[asketismi|askeettisuus]] ja [[bysanttilainen kulttuuri|bysanttilaisen]] taideperinnön [[harmonia|harmonisuus]]. Maalausten hahmot ovat tyypillisesti levollisia ja tyyniä.
| |||