Ero sivun ”Johannes Seppälä” versioiden välillä

suomalainen ortodoksisen kirkon rovasti ja suomentaja
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tjp (keskustelu | muokkaukset)
Ak: Uusi sivu: '''Johannes Seppälä''' (21. toukokuuta 1944 Tampere17. elokuuta 2017 Knivsta, Ruotsi) oli suomalainen ortodoksisen kirkon r...
(ei mitään eroa)

Versio 27. lokakuuta 2020 kello 21.11

Johannes Seppälä (21. toukokuuta 1944 Tampere17. elokuuta 2017 Knivsta, Ruotsi) oli suomalainen ortodoksisen kirkon rovasti ja uskonnollisten tekstien suomentaja.[1]

Johannes Seppälän vanhemmat olivat Tampereen tuomiokirkon urkuri, diplomiurkuri Heikki Seppälä (1922–1990) ja näyttelijä Kielo Seppälä (o.s. Keihäs, 1926–1990). Hän pääsi ylioppilaaksi 1964 Tampereen klassillisesta lyseosta. Kreikan kielen harrastus johti Seppälän ortodoksisen kiron jäsenyyteen. Hänet vihittiin diakoniksi 1967 ja papiksi 1972. Seppälä opiskeli sitten teologiaa Ateenan yliopistossa ja hän suoritti siellä PTh (Ptyhiouhos Teologias)-tutkinnon 1971. [1]

Seppälä toimi Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvoston (OKJ) sihteerinä 1970–1976 ja oli ortodoksisen kirkon edustajana Suomen luterilaisen kirkon raamatunkäännöskomiteassa vuonna 1973. Hän oli Kuopion ortodoksisen pappisseminaarin teologisten aineiden opettajana ja myöhemmin vielä systemaattisen teologian vs. professorina Joensuun yliopistossa 1991–1993.[1]

Seppälä muutti perheineen Uppsalaan vuonna 1977. Hän toimi Ruotsissa Tukholman kreikkalaisen seurakunnan Pyhän Georgios Voittajan kirkon ja Uppsalan Apostoli Paavalin kirkon pappina ja oli myös Skandinavian metropoliitan Pavloksen sihteerinä. Seppälä jäi eläkkeelle vuonna 2014. Hän sai rovastin arvon vuonna 1988.[1]

Johannes Seppälä oli naimisissa vuodesta 1967 Hilkka Hakamiehen kanssa. Hilkka Seppälä toimi myöhemmin kirkkomusiikin professorina Joensuun yliopistossa.[1]

Suomennoksia

  • Apokryfiset evankeliumit. 1979
  • Paikallissynodien kanonit. 1983
  • Pyhien isien kanonit. 1986
  • Kyrillos Jerusalemilainen : Mystagogiset opetuspuheet. 1999
  • Kyrillos Jerusalemilainen : Katekeettiset opetuspuheet. 2013

Lähteet