Ero sivun ”Olympiatammi” versioiden välillä

5 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
Hieman viilausta.
p (kh)
(Hieman viilausta.)
[[FileTiedosto:Berlin, Olympiade, Tilly Fleischer.jpg|thumb|Naisten keihäänheiton kultamitalisti [[Tilly Fleischer]] ja olympiatammi.]]
'''Olympiatammiksi''' kutsutaan kultamitalisteille vuonna 1936 [[Kesäolympialaiset 1936|Berliinin olympialaisissa]] kunniapalkinnoiksi luovutettuja [[tammi]]a. Ne olivat muutaman kymmenen senttimetrin pituisia puuntaimia, jotka oli istutettu saviseen kukkaruukkuun. Natsien propagandatarkoituksessa jakamasta palkinnosta käytetään yleisesti myös nimitystä ”[[Adolf Hitler|Hitlerin]] tammi”. Niiden oli tarkoitus kuvastaa [[Kansallissosialismi|natsi-ideologiaan]] sopivia hyveitä, kuten kansallishenkeä ja vahvuutta. Tammia luovutettiin voittajille yhteensä 130 kappaletta, kun mukaan lasketaan myös [[Olympiakisojen taidekilpailut|taidelajit]].<ref name=guardian>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.theguardian.com/uk/2007/aug/19/davidsmith.theobserver | Nimeke = Hitler's Olympic oak gift to Briton axed | Ajankohta = 19.8.2007 | Julkaisija = The Guardian | Viitattu = 8.11.2014}}</ref>
 
 
== Suomalaisten olympiatammet ==
Suomi saavutti Berliinin olympialaisissä yhteensayhteensä kahdeksan kultamitalia, kun mukaan lasketaan myös [[Urho Karhumäki|Urho Karhumäen]] taidelajien voitto. Tunnetuin suomalaisten tammista on nyrkkeilijä [[Sten Suvio]]n saama puu. Se istutettiin vuonna 1937 yhdessä voimistelija [[Ale Saarvala]]n tammen kanssa [[Viipurin keskusurheilukenttä|Viipurin keskusurheilukentän]] pääportin läheisyyteen, josta molemmat siirrettiin [[Jatkosota|jatkosodan]] perääntymisvaiheessa 1944 [[Joutseno]]on. Nykyään Suvion tammi on [[Martikanpellon koulu]]n pihamaalla, jossa vuonna 2011 hänen syntymänsä 100-vuotisjuhlan yhteydessä paljastettiin muistolaatta. Ale Saarvalan tammen nykyinen sijainti ei ole selvillä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://willimiehenjaljilla.blogspot.fi/2012/08/olympiavoittaja-sten-suvio.html | Nimeke = Joutseno / Olympiavoittaja Sten Suvio | Ajankohta = 8.8.2012 | Julkaisija = Willimiehen jäljillä | Viitattu = 8.11.2014}}</ref> Tunnettu on myös painija [[Lauri Koskela]]n muistolaatalla varustettu tammi, joka vuodesta 1939 lähtien on kasvanut [[Lapuan kaupungintalo]]n puistossa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://helemi.lapua.fi/index.php?iContentID=786 | Nimeke = Lauri Koskela (1907–1944) | Ajankohta = 24.7.2013 | Julkaisija = Helemi – Lapuan historiallinen tietokanta | Viitattu = 8.11.2014}}</ref>
 
Muista suomalaisista olympiavoittajista 10&nbsp;000 metrin kultamitalistin [[Ilmari Salminen|Ilmari Salmisen]] puu ei selvinnyt hengissä matkasta Suomeen, 5&nbsp;000 metrin voittajan [[Gunnar Höckert]]in tammi istutettiin [[Helsingin olympiastadion]]in läheisyyteen, mutta se ilmeisesti kuoli jo varhaisessa vaiheessa. Samoin kävi myös 3&nbsp;000 metrin estejuoksun voittajan [[Volmari Iso-Hollo]]n sekä painija [[Kustaa Pihlajamäki|Kustaa Pihlajamäen]] puille. Iso-Hollon tammi kasvoi hänen kotitalonsa pihalla [[Kerava]]lla ja kuoli 1940-luvun lopulla, Pihlajamäen tammi puolestaan istutettiin Helsinkiin [[Talin kartano]]n puistoon, missä se jäätyi talvella 1940.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kysy.fi/kysymys/xi-olympiadin-kisoissa-berliinissa-1936-jaettiin-voittajille-tammentaimet | Nimeke = XI olympiadin kisoissa Berliinissä 1936 jaettiin voittajille tammentaimet | Ajankohta = 23.9.2007 | Julkaisija = Helsingin kaupunginkirjasto | Viitattu = 8.11.2014}}</ref> Taidelajien kultamitalin saavuttaneen kirjailija Urho Karhumäen palkintotammi on Vihdin Tervalammella. Tammi on kuollut, mutta siitä on pystyssä parimetrinen runko (2016).