Ero sivun ”Avaarit (muinainen kansa)” versioiden välillä

Paljolti samaan tapaan kuin [[hunnit]] runsas vuosisata aiemmin avaarit saapuivat vuoden 555 jälkeen Eurooppaan, [[Mustameri|Mustanmeren]] pohjoispuolelle. [[Bysantti|Bysantin]] [[Justinianus I]] neuvotteli heidät puolelleen ja avaarit kääntyivätkin pohjoiseen sekoittamaan [[germaanit|germaanikansojen]] elämää. Tämän johdosta [[langobardit]] muuttivatkinmuuttivat vuonna 568 [[Alpit|Alppien]] yli [[Italia]]an, mitä pidetään viimeisenä germaanien [[Kansainvaellusaika|kansainvaelluksista]]. Avaarit asettuivat [[Karpaattien allas|Pannonian tasangolle]] [[Tonava]]n ympäristöön.<ref name="Ancient.History.Encyclopedia"/>

[[Pannonia]]ssa asui [[slaavit|slaavilaisia kansoja]], joita vastatulleet avaarit ryhtyivät hallitsemaan. He tekivät maastaan käsin ajoittain hävitysretkiä nykyisen [[Saksa]]n alueelle ja Italiaankin, mikä herätti lännessä kostomieltäkostonhalua heitä kohtaan. Muutamien vuosikymmenten ajan alueella oli suhteellisen rauhallista, mutta 600-luvun alkupuolella aroilta alkoi taas säännöllisemmin tulla eri paimentolaisheimojen hyökkäyksiä, ja Bysantinkin asennoituminen muuttui vihamieliseksi. Avaarit yrittivät parikin kertaa suurta ryöstöretkeä [[Konstantinopoli]]in, mutta epäonnistuivat.<ref name="Ancient.History.Encyclopedia"/> Vuoden 626 suuressa hyökkäyksessä Bysanttia vastaan [[persialaiset]] piirittivät Konstantinopolia itäpuolelta vallattuaan kaikki Bysantin Aasian puoleiset alueet, avaarien kaani piiritti kaupunkia lännessä ja avaarien laivasto osallistui piiritykseen. Bysantti kykeni silti torjumaan tämänkin hyökkäyksen, vaikka keisari [[Herakleios]] oli sen aikaan muualla. Vähän myöhemmin avaarien valtakuntaa alkoivat uhata [[bulgaarit]], mutta se selvisi silti vielä toistasataa vuotta.