Ero sivun ”Ahti Pekkala” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 33:
Pekkala valittiin eduskuntaan [[Eduskuntavaalit 1970|vuoden 1970 vaaleissa]]. Hän toimi kansanedustajana vuoden 1985 loppuun asti, kunnes aloitti [[Oulun lääni]]n maaherrana 1. tammikuuta 1986. Pekkalan tilalle eduskuntaan nousi [[Tellervo Renko]]. Pekkala toimi maaherrana vuoteen 1991 saakka.<ref name="ED"/>
Presidentin valitsijamiehenä Pekkala oli [[Suomen presidentinvaali 1956|1956]], [[Suomen presidentinvaali 1978|1978]] ja [[Suomen presidentinvaali 1982|1982]].<ref name="ED"/> Syksyllä 1981 ilmestyneessä ''[[Tamminiemen pesänjakajat]]'' -kirjassa Pekkalaa luonnehdittiin ylimenokauden mieheksi ja
Vuoden 1982 vaalien alla Pekkala ajoi näkyvästi [[Ahti Karjalainen|Ahti Karjalaista]] Keskustapuolueen presidenttiehdokkaaksi ja vetosi tämän puolesta jo ennen kuin [[Urho Kekkonen]] ilmoitti eroavansa tasavallan presidentin virasta.<ref>Hannu Savola (toim.): ''Näin saatiin presidentti: raportti Kekkosen kauden päättymisestä ja vuosikymmenen presidentinvaalista 1982'', s. 66. Helsinki: Sanoma Oy, 1982.</ref> Kun [[Johannes Virolainen]] oli valittu [[Kuopio]]n ylimääräisessä puoluekokouksessa lokakuussa 1981 Keskustan ehdokkaaksi ylivoimaisella äänten enemmistöllä, tulokseen silmin nähden pettynyt Pekkala totesi kokousta seuranneelle valokuvaajalle [[Kalle Kultala]]lle: "Synkkä päivä isänmaalle."<ref>Antti Blåfield ja Pekka Vuoristo: ''Kun valta vaihtui: mitä todella tapahtui presidentinvaalissa 1982'', s. 193. Helsinki: Kirjayhtymä, 1982.</ref> Omassa vaali-ilmoittelussaan Pekkala kieltäytyi täysin käyttämästä Virolaisen nimeä.<ref>Blåfield & Vuoristo 1982, s. 222.</ref>
| |||