Ero sivun ”Ritva Arvelo” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Risojen linkkien korjaus, rajattu kuva ja viilausta.
Rivi 1:
{{Näyttelijä
| nimi = Ritva Arvelo
| kuva = Ritva-Arvelo-1940s (cropped).jpg
| kuvankoko =
| kuvateksti = Ritva Arvelo 1940-luvulla.
Rivi 11:
| oikea nimi =
| muut nimet =
| ammatti = [[näyttelijä]], [[ohjaaja]], [[käsikirjoittaja]], tanssipedagogi
| puoliso =
| avopuoliso =
Rivi 25:
| ehdokkuudet =
}}
'''Ritva Helinä Arvelo''' ([[11. maaliskuuta]] [[1921]] [[Helsinki]] – [[26. lokakuuta]] [[2013]] Helsinki<ref name="hs">{{Lehtiviite | Tekijä = Meri, Lauri | Otsikko = Ritva Arvelo 1921–2013: Näyttämötaiteen suuri yksinäinen | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 18.11.2013 | Sivut = B 13 | www = https://web.archive.org/web/20131203195816/http://www.hs.fi/ihmiset/a1384664794018 | www-teksti = Arkisto 3.12.2013 | Viitattu = 28.10.2015}}</ref>) oli [[Suomi|suomalainen]] [[näyttelijä]], elokuva- ja [[teatteriohjaaja]] ja [[käsikirjoittaja]] sekä [[Moderni tanssi|nykytanssin]] uranuurtajia.
 
== Elämä ja ura ==
Arvelo osallistui [[Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu|Suomen teatterikoulun]] ensimmäiselle kurssille vuonna 1943 ja valmistui myös romaanisen filologian maisteriksi [[Helsingin yliopisto]]sta. 1940-luvulla hän toimi tanssijana [[Maggie Gripenberg]]in kansainvälisiä palkintoja saaneessa valioryhmässä ja työskenteli helsinkiläisten muotisalonkien mannekiinina.
 
Rivi 34:
1980-luvulla Arvelo jatkoi näyttelemistä muun muassa [[Anssi Mänttäri]]n elokuvissa ''[[Rakkauselokuva (elokuva)|Rakkauselokuva]]'' (1984) ja ''[[Näkemiin, hyvästi]]'' (1986). Hänellä oli myös pieni rooli [[Lauri Törhönen|Lauri Törhösen]] elokuvassa ''Palava enkeli'' (1984). Henkilökohtaisista syistä hän vetäytyi viihdealalta ja julkisuudesta kokonaan 1980-luvun puolivälissä.
 
=== Neljäs naiselokuvaohjaaja ===
Vuonna 1961 Arvelo ohjasi [[Maria Jotuni]]in samannimiseen näytelmään perustuvan elokuvan ''[[Kultainen vasikka (elokuva)|Kultainen vasikka]]'' ja oli näin neljäs Suomen elokuvahistorian naiselokuvaohjaaja. Edelliset olivat olleet [[Glory Leppänen]] (''[[Onnenpotku]]'', 1936), [[Ansa Ikonen]] (''[[Nainen on valttia]]'', 1944) ja [[Kyllikki Forssell]] (''[[Kolmiapila]]'', 1953). Kullakin ohjaajalla, kuten Arvelollakin, elokuva jäi heidän ainoaksi ohjauksekseen. ''Kultainen vasikka'' on hyvin aikaa kestänyt tragikoominen tarina keinottelusta ja rahanhimosta. Tapahtumat sijoittuvat [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] aikaiseen Suomeen.
 
=== Käsikirjoittaja ===
Arvelo toimi myös käsikirjoittajana [[Matti Kassila]]n elokuvissa ''[[Syntipukki (vuoden 1957 elokuva)|Syntipukki]]'' (1957) ja ''[[Kuriton sukupolvi (vuoden 1957 elokuva)|Kuriton sukupolvi]]'' (1957), jossa hän vastasi elokuvan dialogista. Hän käsikirjoitti myös ohjaamansa ''Kultainen vasikka'' -elokuvan. [[Matti Kassila]]n muistelmateoksen ''Mustaa ja valkoista'' mukaan hän kirjoitti 1940-luvun lopulla Arvelon kanssa yhdessä ''Heppu''-nimisen käsikirjoituksen. Elokuvaa ei kuitenkaan toteutettu.
 
== Yksityiselämä ==
Arvelo oli naimisissa ensin näyttelijä [[Matti Oravisto]]n ja myöhemmin näyttelijä [[Heikki Savolainen (näyttelijä)|Heikki Savolaisen]] kanssa. Hänellä oli liitosta Oraviston kanssa lapset Meri (12.4.1949–19.8.1980) ja Hannu (s. 1951) ja Savolaisen kanssa Satu (s. 1958). Meri Oravisto näytteli elokuvassa ''[[Pilvilinna (vuoden 1970 elokuva)|Pilvilinna]]'' vuonna 1970 ja Hannu elokuvassa ''[[Kesäkapina]]''.
 
Ritva Arvelon isä oli varatuomari [[Armas Arvelo|Armas Pietari Arvelo]] (ent. ''Achrén'', 1886–1966), joka toimi [[vankeinhoitolaitos|vankeinhoitolaitoksen]] ylijohtajana vuosina 1920–1945.<ref> ''Suomen lakimiehet 1958'', s. 39–40. Helsinki: Suomen Lakimiesliitto, 1958.</ref> Äiti Lempi Arvelo oli teatterin ystävä.
 
== Filmografia ==
* ''[[Valkoisen neilikan velho]]'', 1945 (näyttelijä)
* ''[[Suviyön salaisuus]]'', 1945 (näyttelijä)
* ''[[Menneisyyden varjo]]'', 1946 (näyttelijä)
* ''[[Suopursu kukkii]]'', 1947 (näyttelijä)
* ''[[Kultamitalivaimo]]'', 1947 (näyttelijä)
* ''[[Kilroy sen teki]]'', 1948 (näyttelijä)
* ''[[Radio tekee murron]]'', 1951 (näyttelijä)
* ''[[Radio tulee hulluksi]]'', 1952 (näyttelijä)
* ''[[Syntipukki (vuoden 1957 elokuva)|Syntipukki]]'', 1957 (käsikirjoitus yhdessä Matti Kassilan ja Hannes Häyrisen kanssa.
* ''[[Kuriton sukupolvi (vuoden 1957 elokuva)|Kuriton sukupolvi]]'', 1957 (dialogi)
* ''[[Kultainen vasikka (elokuva)|Kultainen vasikka]]'', 1961 (ohjaus, käsikirjoitus)
* ''[[Kesäkapina]]'', 1970 (näyttelijä)
* ''[[Rakkauselokuva (elokuva)|Rakkauselokuva]]'', 1984 (näyttelijä)
* ''[[Palava enkeli]]'', 1984 (näyttelijä)
* ''[[Näkemiin, hyvästi]]'', 1986 (näyttelijä)
 
== Tunnustukset ==
* [[1973]] [[Pro Finlandia]] -mitali, 1973
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Virkkunen, Urpo (toim.) | Nimeke = Kuka on kuka TV:ssä. | Vuosi = 1970 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava }}
 
== Aiheesta muualla ==
* {{Kansallisbiografia | id=5104 | nimi=Arvelo, Ritva (1921–2013). | tekijä=Koski, Pirkko | ajankohta=3.3.2008 }}
* Rajala,{{Verkkoviite Panu:| [httpOsoite = https://www.hs.fi/arviotkulttuuri/kirja/a1353065640430art-2000004347619.html | Nimeke = Taiteilua pommien ja lottakomennusten lomassa "Sitä kuoleman kauhua ei kukaan näyttelijä pystyisi koskaan esittämään" Lauri Meri tarinoi värikkäästi näyttelijöistä sodan ja koulun kurimuksessa | Tekijä = Rajala, Panu | Ajankohta = 26.]10.2005 | Julkaisu = ''Helsingin Sanomat''. 25| Viitattu = 24.10.2005.2020}}
 
{{auktoriteettitunnisteet}}