Ero sivun ”Gallinazon kulttuuri” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p eaa.
p siivousta
Rivi 2:
 
'''Gallinazon kulttuuri''' ('''Virún kulttuuri''') syntyi nykyisessä pohjois-Perussa
Virújoen laaksossa noin [[200-luku eaa.|200 eaa.]] – [[200-luku|200/350 jaa.]] Se oli myöhemmän [[Mochen kulttuuri]]n naapuri, edeltäjä, aikalainenkin ja vaikutti siihen. Mochelle tyypillinen hierarkkinen luokkayhteiskunta kehittyi viimeistään Gallinazon kulttuurissa<ref>Perun kolme vuosituhatat, s. 34</ref>.
 
== Synty ==
 
Kulttuurin keramiikka on peräisin varhaisemmasta Cupisniquesta. Kauden alussa noin 200 eaa. vanhoja asutuskeskusia hylättiin ja linnoitetuja suojapaikkoja tehtiin<ref>Inkat Perun kolme vuoosituhatta, Tampereen taidemuseo 2001, s. 32, 34</ref>. Mutta keskivaiheessa olot rauhoittuivat ja asutus levittäytyi taas avoimille laaksinpohjille.
 
 
== Alue ==
Rivi 15 ⟶ 14:
Täällä vallitsi luokkayhteiskunta, ja kastelukanavapohjainen maanviljely. Viljeltiin mm. maissia ja papua sekä pidettiin hedelmäpuita. Kuivattua kalaa myytiin sisämaahan. Tämä [[Chavin]]in perinteitä jatkanut kulttuuri kukoisti ns. varhaisella välikaudella noin [[500-luku|500 eaa.]] – [[300-luku|300 jaa.]], jolloin [[Peru]] oli hajonnut moniin alueisiin.
<!-- 500 B.C. and the 300 -->
<!--
Principal I cultivate they were: corn, beans, lagenarias, yucca, cotton, green pepper, lúcumo and other fruit trees. They were complementing the previous thing with a fishing industry, which dried products were exchanging them with other Andean peoples
-->
<!--
The Virú were the initiators of the huacos – portraits, who years later would perfect the mochicas.
-->
 
Kulttuurin keskus oli Virujoen Castillo de Tomabal. Merkittävimmät monumentit ovat San Juan, Napo, Sarraque and Tomaba.
 
Se ulottui Santajoelta Ecuadorin rajalle keramiikkalöytöjen mukaan. Gallinazon kulttuuri pohjautui aikaisempaan [[Cupisniquen keramiikka]]an liittyvään kulttuuriin. Gallinazon keramiikka oli melko taitavasti tehtyä. Tämän kulttuurin kehitys jaetaan alku-, keski- ja myöhäisvaiheeseen. Samoilla seuduilla kukoisti noin 1000 eaa.-300 jaa. [[Vicús-kulttuuri]].
Mochica, joka sijaitsi Chicamajoen laakson Cuencessa 100 jaa., valtasi Virujoen laakson noin 300 jaa.
 
<!--
http://www.indiana.edu/~arch/saa/matrix/saa/saa_mod06.html
n Marajó Island (15,000 square miles) in the mouth of the Amazon, which is more savanna than tropical forest (Roosevelt 1989, 1991) platform mounds and polychrome pottery indicate a 1000-year occupation by sociopolitically complex farmers between 400 B.C. - A.D. 1300. The mounds elevated houses during flood season, and some were even higher, possibly for defense (today they are called fortalezas) fortifications). There are some 400 mounds, 10-20 feet high, 6-7 acres, with the tallest being 65 feet high and 12 acres in extent, and the largest grouping being 40 mounds. They are arranged in several centers which had houses of wattle and daub with baked clay hearths. There are lots more smaller sites along the rivers without artificially mounded elevation. Work by geographer William Denevan and many Brazilians and other archaeologists
-->
 
== Lähteet ==