Ero sivun ”Gallinazon kulttuuri” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p eaa. |
p siivousta |
||
Rivi 2:
'''Gallinazon kulttuuri''' ('''Virún kulttuuri''') syntyi nykyisessä pohjois-Perussa
Virújoen laaksossa noin [[200-luku eaa.|200 eaa.]] – [[200-luku|200/350 jaa.]] Se oli myöhemmän [[Mochen kulttuuri]]n naapuri, edeltäjä, aikalainenkin ja vaikutti siihen. Mochelle tyypillinen hierarkkinen luokkayhteiskunta kehittyi viimeistään Gallinazon kulttuurissa<ref>Perun kolme vuosituhatat, s. 34</ref>.
== Synty ==
Kulttuurin keramiikka on peräisin varhaisemmasta Cupisniquesta. Kauden alussa noin 200 eaa. vanhoja asutuskeskusia hylättiin ja linnoitetuja suojapaikkoja tehtiin<ref>Inkat Perun kolme vuoosituhatta, Tampereen taidemuseo 2001, s. 32, 34</ref>. Mutta keskivaiheessa olot rauhoittuivat ja asutus levittäytyi taas avoimille laaksinpohjille.
== Alue ==
Rivi 15 ⟶ 14:
Täällä vallitsi luokkayhteiskunta, ja kastelukanavapohjainen maanviljely. Viljeltiin mm. maissia ja papua sekä pidettiin hedelmäpuita. Kuivattua kalaa myytiin sisämaahan. Tämä [[Chavin]]in perinteitä jatkanut kulttuuri kukoisti ns. varhaisella välikaudella noin [[500-luku|500 eaa.]] – [[300-luku|300 jaa.]], jolloin [[Peru]] oli hajonnut moniin alueisiin.
<!-- 500 B.C. and the 300 -->
Kulttuurin keskus oli Virujoen Castillo de Tomabal. Merkittävimmät monumentit ovat San Juan, Napo, Sarraque and Tomaba.
Se ulottui Santajoelta Ecuadorin rajalle keramiikkalöytöjen mukaan. Gallinazon kulttuuri pohjautui aikaisempaan [[Cupisniquen keramiikka]]an liittyvään kulttuuriin. Gallinazon keramiikka oli melko taitavasti tehtyä. Tämän kulttuurin kehitys jaetaan alku-, keski- ja myöhäisvaiheeseen. Samoilla seuduilla kukoisti noin 1000 eaa.
Mochica, joka sijaitsi Chicamajoen laakson Cuencessa 100 jaa., valtasi Virujoen laakson noin 300 jaa.
== Lähteet ==
|