Ero sivun ”Etelä-Amerikan intiaanikulttuurit” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p korjauksia, jatkuu
p "s. luku–luku"
Rivi 8:
Karkeasti ottaen Etelä-Amerikan intiaanien perinteiset kulttuurit voidaan elinkeinojen ja asutuksen pohjalta jakaa kolmeen ryhmään:
 
# Metsästystä, kalastusta ja keräilyä harjoittavat ihmisryhmät ja kylät eteläisessä Etelä-Amerikassa, asukastiheys 0,025-0,01 as/km2<ref>Otavan suuri ensyklopedia, osa 3, s. 2137.</ref>
# Maanviljelykylät: trooppisella alueella, asukastiheys 0,1–0,5 as/km2
# Valtiot: Keski-Andeilla, suuria kaupunkeja, myös pienempiä keskuksia, asukastiheys noin 7,2 as/km2
Rivi 44:
 
Tupinambat Brasilian itäosissa elivät tehokkaalla viljelyllä ja kalastuksella. Kylien koko oli 400–1000 asukasta. Kylät sotivat keskenään mm. naisista ja kostoina aiemmista yhteenotoista. Tupinambat kiduttivat, tappoivat ja söivät sotavankinsa ennemmin tai myöhemmin, olivat nämä miehiä, naisia tai lapsia.
Tupien systeemi oli muuten sama kuin tupinmaboilla, mutta he eivät syöneet sotavankejaan<ref>Otavan suuri ensyklopedia 3. s. 1129</ref>. Itä-Bolivian alueella saattoi olla jopa 2000 asukkaan linnoitettuja kyliä tai nomadeja.
 
=== Trooppisten metsien päällikkökuntia ===
Rivi 55:
*El Beni, Bolivia noin 1200 eaa. jokivarsilla kanavia, väkiluku laski 25&nbsp;000:een ennen 1600 jaa. Jopa 2&nbsp;500 asukkaan kyliä. Viljavia maakumpuja, korotettuja peltoja, käytäviä, vesikanavia.
 
*[[Xingut|Xingun kulttuuri]]: pyöreitä kyliä, asukkaita jopa 20 kertaa enemmän kuin nyt, 60 ha pyöreitä kyliä joissa keskusaukio, korkeat paaluaidat, keskusten ympärillä pienempiä kyliä lähes symmetrisesti.<ref>nieminen s. 124</ref>
*Marajon-saari: oma keramiikkatyyli, asutus 970-1440970–1440, hedelmätarhoja, kaskettua tai puuhiilellä, ulosteilla ja muulla eloperäisellä aineella lannoitetua maata. Saarella asui jopa 100&nbsp;000 ihmistä.
*[[Acren geoglyfit]], ympyrän ja neliön muotoisa vallihautoja<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Nieminen, Aatos (käännös)|Nimeke=Historian arvoitukset: matka mysteerien maailmaan|Vuosi=2014|Sivu=127, 128-129|Julkaisija=Gummerus|Isbn=9789512097272}}</ref>. Lähialueilla muita asutuksen jäänteitä.
 
Rivi 90:
 
===Chacon alue===
Paraguayn ja Pohjois-Argentiinan Chacon alueella harjoitettiin ilmasto-oloista riippuen maanviljelyä, metsästystä, kalastusta ja keräilyä. Yhteisöt olivat kyliä, joissa saattoi olla sata, tuhatkin asukasta<ref>Otavan suuri ensyklopedia 3, s. 2129</ref>. 1000 asukkaan kylä haajanntui monesti 3–4 kuukaudeksi 50–100 hengen ryhmiin kalastamaan. Niinpä asutus oli [[Puolinomadi|puolinomadista]].
Yhteistä keskitettyä johtoa ei ollut, vaan perheet olivat autonomisia.<ref>Kämäräinen 2006, s. 482–483.</ref> Shamaani oli tärkeä henkilö, koska hänen uskottiin pitävän yhteyttä ihmisten ja maailmaa säätelevän yliluonnollisen henkimaailman kanssa. Mutta toisaalta jos esiintyi outoja, vanhingollisa ilmiöitä, muut ihmiset tappoivat shamaanin. Chacon yhteisöt sotivat: syynä oli vieraiden heimojen tunkeutumine omalle alueella, halu ryöstää naisia, halu saada lisää matsästysmaita ja kalavesiä. Niinpä sottareklkellä viihollisen päänahkaa nylkenyttä soturia kunnioitettiin. Soturit ja heid'än johtajansa käyttivät kylissä valtaa<ref>Otavan suuri ensyklopedia 3, s. 2130</ref>.
 
===Etelän metsästäjä-keräilijät===