Ero sivun ”Kampiakseli” versioiden välillä

1 837 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
Historia-luku
[katsottu versio][katsottu versio]
(Lisätään malline:commonscat-rivi ja luodaan Aiheesta muualla -osio)
(Historia-luku)
 
Mäntien lukumäärä ja sijoittelutapa toisiinsa sekä kampiakseliin nähden on eräs moottorityyppien lajitteluperuste. Tyyppejä ovat muun muassa [[rivimoottori]], jossa kaikki männät ovat rivissä rinnakkain; [[V-moottori]], jossa männät ovat kahdessa rivissä kampiakselin päästä katsottuna V:n muodossa ja vastakkaisten sylinterien kiertokanget kiinnittyvät samalle kammentapille; [[W12|W-moottori]], jossa männät ovat kolmessa tai useammassa rivissä; sekä vastaisku- eli [[bokserimoottori]], jossa vastakkaisten sylinterien männät on laakeroitu omille kammentapeilleen ja liikkuvat vastakkaisiin suuntiin. Lentokoneiden moottorina aikoinaan vallitsevana olleessa [[tähtimoottori]]ssa kampiakseli on keskellä moottoria ja männät sen ympärillä tähden muodossa.
 
== Historiaa ==
Islamin saavutuksia esittelevä näyttely "[[1001 Inventions]]" kertoo, että nerokas muslimi-insinööri al-Jazari olisi keksinyt [[Kampiakseli|kampiakselin]], joka on ihmiskunnan historian suurimpia mekaanisia keksintöjä. Sitä käytettiin veden nostamiseen kastelua varten.<ref name=":02">{{Verkkoviite|osoite=https://www.independent.co.uk/news/science/how-islamic-inventors-changed-the-world-6106905.html|nimeke=How Islamic inventors changed the world|tekijä=Paul Vallely|julkaisu=Independent|ajankohta=11.3.2006|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Todellisuudessa kampiakseli keksittiin Kiinassa jo 200-luvulla,<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Sivin, N.|Otsikko=Science and cilization in China|Julkaisu=The Journal of Asian Studies, Vol. 27, No. 4, s. 859–864|Ajankohta=1968|Julkaisija=|www=https://www.jstor.org/stable/2051584?seq=1#metadata_info_tab_contents}}</ref> ja myös roomalaiset tunsivat sen.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Ritti, Tullia; Grewe, Klaus; Kessener, Paul|Otsikko=A Relief of a Water-powered Stone Saw Mill on a Sarcophagus at Hierapolis and its Implications|Julkaisu=Journal of Roman Archaeology 20: 138–163|Ajankohta=2007|Julkaisija=|www=https://www.researchgate.net/publication/283384268_A_relief_of_a_water-powered_stone_saw_mill_on_a_sarcophagus_at_Hierapolis_and_its_implications}}</ref> Al-Jazarin ratkaisua on toisaalta pidetty melko alkeellisena.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=White Jr., Lynn|Nimeke=Medieval Technology and Social Change|Vuosi=1962|Sivu=170|Selite="However, that al-Jazari did not entirely grasp the meaning of the crank for joining reciprocating with rotary motion is shown by his extraordinarily complex pump powered through a cog-wheel mounted eccentrically on its axle."|Julkaisija=Oxford|www=https://www.amazon.com/Medieval-Technology-Social-Change-White/dp/0195002660}}</ref>
 
==Lähteet==