Ero sivun ”Aramealaiset” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p eaa.
p paljon korjauksia
Rivi 4:
 
'''Aramealaiset''' (arameaksi ܐܪ̈ܡܝܐ‎‎, ''ʼaramáyé,'' assyrian kielellä ''Aramu, Arimi'' ''ahlamû'') olivat paimentolaiskansa, joka vaelsi Mesopotamiaan noin 1100 eaa.
<ref name="sanakirja">Kaisu-Maija Nenonen ja Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja. WSOY 1998. Hakusana "Aramealaiset", s. 644.</ref><ref name="pikkujättiläinen">Raija Mattila, Jaakko Hämeen-Anttila ja Kaj Öhrnberg: Suuret jokilaaksot. Teoksessa Maailmanhistorian pikkujättiläinen. WSOY 2002. s. 53-5453–54.</ref> He olivat luoteis-[[Seemiläiset|seemiläisiä]] [[Nomadit|nomadeja]], jotka puhuivat [[Aramean kieli|aramean kieltä]].
 
Aramealaiset lähtivät Itä-Syyriasta liikkeelle luultavasti suuren kuivuuden aiheuttaman nälän takia. Aramealaisheimot tekivät sivistysvaltioiden alueille valloitus- ja ryöstöretkiä monena aaltona. Nämä paimentolaiset myös kävivät kauppaa ja levittivät kirjakieltään Lähi-itään. Aramealaiset omaksuivat valloittamissaan kaupungeissa paikallisen kulttuurin.
Rivi 16:
alkoivat etuliiteellä '''Bit'''.]]
 
Aramealaisten vaellus tuo mieleen noin tuhat vuotta aiemman [[amorilaiset|amorilaisten]] vaelluksen. Syykin lienee sama, kuivuus. Aramealaiset olivat teltoissa asuvia puolipaimentolaisia ja myös kauppamiehinä tunnettuja. Jo ennen amorilaisia oli akkadilaisia virrannut Mesopotamiaan noin 3000 eaa.<ref>Thomsen 1983, s. 69</ref>
 
Ei tiedetä, onko Eblan ja Akkadin savitauluissa 2300-22502300–2250 eaa. mainittu armi, arame aramealaisia. Aram mainitaan Marin savitauluissa 1900 eaa. ja Ugaritin kirjoituksissa 1300 eaa.
 
Aramealaiset alkujaan paimensivat karjaa ja/tai viljelivät maata alkujaan Palmyran ja Eufratin välisellä itä-Syyrian ylängöllä
Rivi 24:
Kassiitit mainitsevat Ahlamun kultakaravaanit jo kassiittiajalla.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Iiro Kuuranne (toim)|Nimeke=Kukoistava Kaksoisvirranmaa|Vuosi=2005|Sivu=138|Julkaisija=Readers Digest - Valitut Palat|Isbn=951-584-671-4|Kieli=suomi}}</ref>.
Assyrian kuningas Assur-Resisi kertoo tuhonneensa erään aramealaisten sotajoukon.
Ehkä noin 1300 eaa. Israelin heimot, jotka olivat luultavasti aramealaisia, saapuivat Palestiinaan, mutta lähtivät pian Egyptiin. Noin 1300-12001300–1200 eaa. aremealaiset alkoivat hyökätä Assyrian alueelle. Noin 1200 eaa. aramealaiset etenivät Assyrian heikennyttyä Keski-Eufratille.
 
== Valloitusretket ==
 
Aramealaisten merkittävin laajenemine Lähi-idässä tapahtui noin 1100-9001100–900 eaa. Keski-Assyrian romahdus noin 1050 eaa. antoi aramelaisille mahdollisuuden.
 
Ensimmäinen kiistaton maininta aremealaista on Assyrian kuninkaan Tiglat-Pileser I: savitauluissa noin 1100 eaa.
1114-1076Tiglatpileser I:n aikana 1114–1076 eaa. aramealaiset tunkeutuuivat laajalle alueelle Libanonin, Palmyran ja Karkemisin seuduille, ja Eufratin varrelle Babylonian rajalta pohjoiseen.
Tiglatpileser I:n aikana
Ugaritissa alkoi suuri kuivuus noin 1100 eaa. Se luultavasti ulottui aramealaisten maahan. Nälän torjuakseen aramealaisten oli pakko paeta sitä. Vuoden 1083 Assyrian kuivuus aiheutti niin suuren nälän, että ihmiset söivät toisten ihmisten lihaa<ref>Otavan suuri maailmanhistoria osa 1, Erling Bjöl 1982, s. 255</ref>.
1114-1076 eaa. aramealaiset tunkeutuuivat laajalle alueelle Libanonin, Palmyran ja Karkemisin seuduille, ja Eufratin varrelle Babylonian rajalta pohjoiseen.
Ugaritissa alkoi suuri kuivuus noin 1100 eaa. Se luultavasti ulottui aramealaisten maahan. Nälän torjuakseen aramealaisten oli pakko paeta sitä. Vuoden 1083 Assyrian kuivuus aiheutti niin suuren nälän, että ihmiset söivät toisten ihmisten lihaa<ref>Otavan suuri maailmanhistoria osa 1, Erling Bjöl 1982, s 255</ref>.
 
Tiglatpileser ja hänen seuraajansa eivät kyenneet estämään aramealaisten hyökyä. Kun yksi aramealaisjoukko kukistui, toinen tuli tilalle.
Rivi 42 ⟶ 41:
1000-luvulla aramealaiset hyökkäsivät Keski-Eufratille, ja etelä-Babyloniaan. Nebukardessar I:n seuraaja kukistui aramealaishyökkäykseen<ref>Bjöl 1983, s. 255</ref>.
Aramealaisia saapui Balikh- ja Khaburjoelle sekä vähä-Zabjoelle. Eri aramelaisryhmät saartoivat osin kutistuneen Assyrian<ref>Thomsen 1983, s. 70</ref>.
 
Aramealaiset valtasivat monet pohjois-Syyrian heettiläiset pikkuvaltiot, mm Karkemishin, Aleppon ja Haman.
Aramealaset etenivät Libanonin laaksoon asti vallaten Damaskoksen. Mutta Foinikian kaupunkeja suojasivat vuoret<ref>Thomsen 1983, s. 71</ref>.
 
Babyloniassa Sippar joutui aremalaisten saartamaksi. Babylon ja Borsippa kärsivät niinikään aramelaisten ryöstelyistä. Babylonin kuninkaan Nabumukinaplin hallitessa maata 977-942977–942 eaa. tärkeän uuden
vuoden johlan Akitu-seremoniaa ei voitu pitää, kun vihamielsiet aramelaiset estivät liikkeet alueella.
 
Rivi 65 ⟶ 64:
Uus-Assyrian kuninkaat alkoivat vallata alueita lännestä.
 
Assyrian kuningas [[Assurnasirpal II]] kukisti aramealaisetkin taktiikalla, jossa vastustajaa kohtasi alistuminen tai tuho. Käymällä raakaa totaalista sotaa Assyria saattoi kukistaa aiemmin ylivoimaiset, mutta hajanaiset aramealaiset. Mutta vielä Salmanassar III ei onnistunut valtaamaan Damaskosta 15 vuoden sodasta huolimatta<ref>Bjöl 1983, s. 263</ref>.
 
Assyrian kuningas Tukulti-Ninurta valtasi n. 855 Laqen aramealaiskaupungin. Mm Israelin kuningas Ahab taisteli Damaskoksen aramealaisia vastaan. Mutta Assyria kukisti 733 Damaskoksen.