Ero sivun ”Lohtaja” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 38:
Lohtaja kuului alkujaan Pietarsaaren suurpitäjään ja vuodesta 1467 silloin syntyneen Kokkolan yhteyteen. Lohtajasta muodostettiin kappeli vuonna 1517 ja itsenäinen seurakunta vuonna 1578. Lohtajan hallintopitäjä muodostettiin vuonna 1546, ja alun perin siihen kuuluivat myös [[Rahja]]n kylä [[Kalajoki|Kalajoelta]], muutama talo [[Evijärvi|Evijärveltä]] sekä [[Reisjärvi]] kokonaisuudessaan. Lohtajan kappeliseurakunniksi perustettiin [[Lestijärvi]] 1500-luvun lopulla ja [[Toholampi]] vuonna 1775. Toholampi ja sen mukana Lestijärvi erotettiin Lohtajasta itsenäiseksi seurakunnaksi vuonna 1859. Lohtajan kappeleina ovat olleet myös Kannus ja Himanka, joista edellinen itsenäistyi vuonna 1859 ja jälkimmäinen vuonna 1898.<ref name="tarmio"/>
[[Suomen sota|Suomen sodan]] aikana ruotsalais-suomalainen pääarmeija vetäytyi [[Oravaisten taistelu]]n jälkeen Lohtajalle, jonka pappilaan ylipäällikkö [[Wilhelm Mauritz Klingspor]] asettui syyskuun lopulla 1808. Täällä hän allekirjoitti venäläisten ylipäällikön kenraali [[Friedrich Wilhelm von Buxhoevden]]in kanssa aselevon 29. syyskuuta 1808. Samalla Klingspor kuitenkin sanoutui irti ylipäällikön tehtävstä, venläiset sanoivat aselevon irti ja vihollisuudet alkoivat jälleen 27. lokakuuta.<ref name="tarmio"/>
Valtio pakkolunasti pääosan Vattajanniemestä vuonna 1946 puolustusvoimille ilmatorjuntajoukkojen harjoitus- ja leirialueeksi. Ensimmäiset ilmatorjuntajoukkojen harjoitukset Vattajanniemellä järjestettiin vuonna 1952.<ref name="tarmio"/>
| |||