Ero sivun ”Loimukoivu” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Aiheesta muualla + flambjörk
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Loimukoivu''' on [[Koivutkoivut|koivussa]] ilmenevä ominaisuus tai ”vika”, joka saa [[puuaines|puun]] syyt muodostamaan erityisen aaltoilevan tai loimuavan kuvion. Loimuaminen on yleisintä koivulle, mutta samaa ilmiötä esiintyy myös muissa [[Havupuuthavupuut|havu-]]- ja [[Lehtipuutlehtipuut|lehtipuissa]]. Loimupuussa puun solukkorakenne on normaali, mutta syiden suunta vaihtelee aaltomaisesti säteen ja/tai tangentin suunnassa puuaineessa. Loimuominaisuus on tavallisesti [[Rauduskoivu|rauduskoivunrauduskoivu]]n [[muunnos (biologia)|muunnos]], samaan tapaan kuin [[visakoivu]] on muunnos, ei oma [[laji|puulajinsa]].<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.visaseura.fi/tietoa-visakoivusta/ | nimeke = Tietoa visakoivusta – Visaseura ry | julkaisu = www.visaseura.fi | viitattu = 2017-10-22 | ietf-kielikoodi = fi}}</ref><ref name=":0">{{Verkkoviite | osoite = http://www.puuproffa.fi/PuuProffa_2012/7/puulajit/rauduskoivu | nimeke = Rauduskoivu - Puulajit - PuuProffa | tekijä = June Huuha | julkaisu = www.puuproffa.fi | viitattu = 2017-10-22 | ietf-kielikoodi =fi- fi}}</ref>
 
Loimukoivu on melko harvinaista. Sitä syntyy vanhoissa sekametsissä, ja sen tunnistaa rauduskoivun aaltoilevasta ja vahvasta kaarnasta rungon tyvessä.<ref name=":0" /> Koska puulajia on vaikea saada, ja sille olisi kysyntää ulkomailla saakka, on loimukoivua myös kloonattu ja tuotettu uusia taimia [[Taimityllilän taimitarhallataimitarha]]lla vuonna 2016. Taimia on sitten istutettu esimerkiksi hämeenlinnalaisen [[Harvialan kartanonkartano]]n puutarhaan.<ref name=":1">{{Verkkoviite | osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9153354 | nimeke = Harvinaista suomalaispuuta himoitaan kitaramateriaaliksi ulkomaita myöten – Video: Näin soitin syntyy | julkaisu = Yle Uutiset | viitattu = 2017-10-22 | ietf-kielikoodi = fi}}</ref>
 
== Käyttö ==
Loimuakoivua käytetään muun muassa huonekaluissa ja kitaroiden rungossa. Vielä 1920-luvulla loimukoivu oli suosittu huonekalupuu. Uudet tuulet eli [[Funktionalismi|funktionalisminfunktionalismi]]n tulo muutti tilannetta.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://ruokangas.com/specifications/arctic-birch/ | nimeke = Arctic Birch - Ruokangas Guitars | julkaisu = Ruokangas Guitars | viitattu = 2017-10-22 | ietf-kielikoodi = en-US}}</ref> Kuitenkin esimerkiksi vuonna 1931 valmistuneen [[Eduskuntatalo|Eduskuntatalon]]n huonekaluista suuressa osassa on käytetty loimukoivua, tummaksi käsiteltynä. Huonekaluista useat ovat sisustusarkkitehti [[Birger Hahl|Birger Hahlin]]in suunnittelemia. Loimukoivu tummana on tunnusomaista myös 1978 valmistuneen [[Eduskunnan kirjasto|Eduskunnan kirjaston]]n sisustuksessa, ja sitä on käytetty vaalena uusimmassa, vuonna 2004 valmistuneessa eduskunnan kiinteistössä eli [[Pikkuparlamentti|Pikkuparlamentissa]].<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/tietoakirjastosta/kirjastonkaytto/Sivut/Tilat.aspx | nimeke = Eduskunnan kirjasto – Tilat | tekijä = | julkaisu = www.eduskunta.fi | ajankohta = | julkaisija = | selite = Tietoa eduskunnan kirjaston arkkitehtuurista | viitattu = 2017-10-22 | ietf-kielikoodi = fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite | osoite = http://lib.tkk.fi/Diss/2005/isbn9512279894/isbn9512279894.pdf | nimeke = Väinö Vähäkallio ja hänen toimistonsa : arkkitehdin elämäntyö ja verkostot | tekijä = Niskanen, Aino | julkaisu = Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston tutkimuksia 2005/22 | julkaisupaikka = | ajankohta = | julkaisija = | selite = sivu 361 [liite 6] | viitattu = 22.10.2017}}</ref><ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Lassila, Antti | Otsikko = Arkadianmäen helmi | Selite = Sivut 10–23, [19–21] | Julkaisu = Prointerior | Ajankohta = 1/2004 | Julkaisija = PubliCo Oy}}</ref> Eduskuntatalon vuonna 2017 valmistuneen peruskorjauksen yhteydessä kunnostettiin ja entisöitiin tuhansia huonekaluja sekä suuri määrä ovia. Lukuisissa ovissa kiiltävä, tummaksi käsitelty loimukoivuinen elävä pinta on saatu näkyviin lukuisten lakkakerrosten alta.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://shl.fi/2016/12/06/pintaa-syvemmalta/ | nimeke = Pintaa syvemmältä : Mikael Holma kunnostaa Eduskuntatalon ovia ja istuntosalin pöydät | tekijä = Liljedahl, Tommi | julkaisu = Sydän-Hämeen lehti | ajankohta =Joulukuu 6, 06.12.2016 | julkaisija = | viitattu = 2017-10-22 | ietf-kielikoodi = fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/eduskuntatalon-huonekaluja-entis%C3%B6id%C3%A4%C3%A4n-kauhajoella-1.202347 | nimeke = Eduskuntatalon huonekaluja entisöidään Kauhajoella | tekijä = Nivaro, Lumi | julkaisu = Maaseudun Tulevaisuus | ajankohta = 20.8.2017 | julkaisija = | viitattu = 2017-10-22 | ietf-kielikoodi = fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite | osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9578749 | nimeke = Satoja eduskunnan huonekaluja kunnostetaan Raisiossa – jopa lastulevykaapit ehostetaan | tekijä = Lähteenmäki, Lassi | julkaisu = Yle Uutiset | ajankohta = 24.4.2017 | julkaisija = | viitattu = 2017-10-22 | ietf-kielikoodi = fi}}</ref>
 
Loimuakoivua käytetään muun muassa huonekaluissa ja kitaroiden rungossa. Vielä 1920-luvulla loimukoivu oli suosittu huonekalupuu. Uudet tuulet eli [[Funktionalismi|funktionalismin]] tulo muutti tilannetta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://ruokangas.com/specifications/arctic-birch/|nimeke=Arctic Birch - Ruokangas Guitars|julkaisu=Ruokangas Guitars|viitattu=2017-10-22|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref> Kuitenkin esimerkiksi vuonna 1931 valmistuneen [[Eduskuntatalo|Eduskuntatalon]] huonekaluista suuressa osassa on käytetty loimukoivua, tummaksi käsiteltynä. Huonekaluista useat ovat sisustusarkkitehti [[Birger Hahl|Birger Hahlin]] suunnittelemia. Loimukoivu tummana on tunnusomaista myös 1978 valmistuneen [[Eduskunnan kirjasto|Eduskunnan kirjaston]] sisustuksessa, ja sitä on käytetty vaalena uusimmassa, vuonna 2004 valmistuneessa eduskunnan kiinteistössä eli [[Pikkuparlamentti|Pikkuparlamentissa]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/tietoakirjastosta/kirjastonkaytto/Sivut/Tilat.aspx|nimeke=Eduskunnan kirjasto – Tilat|tekijä=|julkaisu=www.eduskunta.fi|ajankohta=|julkaisija=|selite=Tietoa eduskunnan kirjaston arkkitehtuurista|viitattu=2017-10-22|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://lib.tkk.fi/Diss/2005/isbn9512279894/isbn9512279894.pdf|nimeke=Väinö Vähäkallio ja hänen toimistonsa : arkkitehdin elämäntyö ja verkostot|tekijä=Niskanen, Aino|julkaisu=Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston tutkimuksia 2005/22|julkaisupaikka=|ajankohta=|julkaisija=|selite=sivu 361 [liite 6]|viitattu=22.10.2017}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Lassila, Antti|Otsikko=Arkadianmäen helmi|Selite=Sivut 10–23, [19–21]|Julkaisu=Prointerior|Ajankohta=1/2004|Julkaisija=PubliCo Oy}}</ref> Eduskuntatalon vuonna 2017 valmistuneen peruskorjauksen yhteydessä kunnostettiin ja entisöitiin tuhansia huonekaluja sekä suuri määrä ovia. Lukuisissa ovissa kiiltävä, tummaksi käsitelty loimukoivuinen elävä pinta on saatu näkyviin lukuisten lakkakerrosten alta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://shl.fi/2016/12/06/pintaa-syvemmalta/|nimeke=Pintaa syvemmältä : Mikael Holma kunnostaa Eduskuntatalon ovia ja istuntosalin pöydät|tekijä=Liljedahl, Tommi|julkaisu=Sydän-Hämeen lehti|ajankohta=Joulukuu 6, 2016|julkaisija=|viitattu=2017-10-22|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/eduskuntatalon-huonekaluja-entis%C3%B6id%C3%A4%C3%A4n-kauhajoella-1.202347|nimeke=Eduskuntatalon huonekaluja entisöidään Kauhajoella|tekijä=Nivaro, Lumi|julkaisu=Maaseudun Tulevaisuus|ajankohta=20.8.2017|julkaisija=|viitattu=2017-10-22|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-9578749|nimeke=Satoja eduskunnan huonekaluja kunnostetaan Raisiossa – jopa lastulevykaapit ehostetaan|tekijä=Lähteenmäki, Lassi|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=24.4.2017|julkaisija=|viitattu=2017-10-22|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
== Lähteet ==
Rivi 11 ⟶ 10:
 
== Aiheesta muualla ==
 
* [http://www.pictame.com/tag/flambj%C3%B6rk Flambjörk, #flambjörk medias] – (www.pictame.com) {{en}}, {{sv}}, {{fi}}