Ero sivun ”Taras Ševtšenko” versioiden välillä

Ševtšenkon runouden kaksi pääaihetta ovat kasakkasotiin ajoittuvat historialliset runot, sekä onnettomista ihmiskohtaloista kertovat runot, joista jälkimmäisissä Ševtšenko kertoo usein miesten kaltoin kohtelemista naisista. Ukrainalaiseen kansalliseen liikkeeseen vaikuttivat etenkin Ševtšenkon historialliset runot kasakoista. Kasakkarunoissa vertautuvat usein Ukrainan koettu vanha suuruuden aika ja sen Ševtšenkon aikainen alennustila. Runoissa kasakat kapinoivat heitä sortavaa [[Puola]]a vastaan, mutta vajoavat taas alennukseen talonpoikia kaltoin kohtelevan ja Venäjälle alistuvan kasakkaylimystön takia. Runoihin liittyy usein myös ennustukset vapaudesta tulevaisuudessa, minkä Ukrainassa on usein tulkittu kehotukseksi tavoitella itsenäistä Ukrainaa. Runoudessa ei kuitenkaan kokonaisuutena esiinny selkeää poliittista ohjelmaa. Kaikki valtiovalta kasakkojen autonomiaa myöten on kuvattu Ševtšenkon runoissa kielteisesti. Runoja kirjoittaessaan Ševtšenko pyrki tietoisesti kehittämään [[ukrainan kieli|ukrainasta]] kirjakieltä. Vaikutteita Ševtšenko sai runojensa kieleen ukrainan kaakkois-, pohjois- ja lounaismurteista, sekä [[kirkkoslaavi]]sta. Vaikutteita tuli myös aiemmin ukrainaksi kirjoittaneiden kirjailijoiden käyttämästä kielestä. Ševtšenko oli itse kaksikielinen ja hän puhui ukrainan ohella myös [[venäjän kieli|venäjää]]. Osa hänen tuotannostaan onkin kirjoitettu venäjäksi. Ševtšenko saavutti runoillaan menestystä elinaikanaan, mutta osa hänen runoistaan oli niin poliittisesti niin arkaluontoisia, että niitä julkaistiin vasta 1900-luvulla.<ref name="ukr" />