Wikipedia

Ero sivun ”VTT” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Merkkaus:  2017 source edit 
p kh + linkkejä
Rivi 21:
'''Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy''' on Suomen suurin soveltavaa tutkimusta tekevä tutkimuskeskittymä ja Pohjoismaiden johtava tutkimus- ja teknologiayhtiö. VTT tuottaa teknologia- ja tutkimuspalveluja niin kotimaisille kuin kansainvälisillekin yrityksille ja julkiselle sektorille.<ref name=TT05012015/>
 
VTT on osa Suomen [[Innovaatio|innovaatiojärjestelmää]], ja sillä on keskeinen asema suomalaisen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kilpailukyvyn kehittämisessä. VTT on valtion kokonaan omistama erityistehtävää toteuttava voittoa tavoittelematon yhtiö<ref name=laki762>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140762 | Nimeke = Laki Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Mittatekniikan keskuksen muuttamisesta osakeyhtiöksi | Ajankohta = 19.10.2014 | Julkaisu = Finlex | Julkaisija = Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy | Viitattu = 8.7.2016 }}</ref>. VTT kuuluu [[Suomen työ- ja elinkeinoministeriö]]n hallinnonalaan.<ref name=vkn/>
 
== Historia ==
Rivi 27:
===VTT:n synnyn taustat===
 
VTT:n historia ulottuu 1900-luvun ensimmäisiin vuosikymmeniin, jolloin Suomen kansallista tutkimusjärjestelmää kehitettiin, perustettiin aineenkoetuslaitos, Teknillinen korkeakoulu, teollisuuden yhteisesti rahoittama tutkimuslaitos. Myös teollisuudella oli omia tutkimuslaboratorioita. 1930-luvulla kansallinenkansallista tutkimusjärjestelmää kehittivät Helsingin yliopiston kemian laitoksen nuori tutkijapolvi sekä Teknillisen korkeakoulun (TKK) insinöörikoulukunta. Insinöörikoulukunta alkoi ajaa rakennusteknillisen laboratorion perustamista, mutta selvittelyvaiheen jälkeen se kasvatti suunnitelmansa yhteensä viiteen eri laboratorioon. Kemistit ehdottivat huomattavasti laajempaa ratkaisua, jossa painotettiin yhteistyötä teollisuuden kanssa.<ref name=TT11072020/>
 
Valtio käsitteli kilpailevia ehdotuksia lähes kolme vuotta, ja vuonna 1937 se valitsi TKK:n ratkaisun ja myönsi sille määrärahan laboratorion rakentamista varten. Hanke kuitenkin viivästyi, sillä Teknillisen korkeakoulun päärakennus vaurioitui pahasti marraskuussa 1939 [[Talvisota|Talvisodan]] ensimmäisen päivän pommituksissa. Rakennuslaboratorio liitettiin korkeakoulun rakennussuunnitelmiin vuonna 1941. VTT:n ensimäisen laboratoriorakennuksen pohjana oli aineenkoetuslaitos, minkä lisäksi tutkimuslaitokseen tuli myös vuori-, tie- ja paloteknisen tutkimuksen laboratoriot.<ref name=TT11072020>{{Verkkoviite|osoite=https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/valtiollinen-tutkimuslaitos-syntyi-neuvostoliiton-tuhoisien-pommituksien-sivutuotteena-insinoorit-veivat-vttssa-voiton-kemisteista/7a6b1d60-9a25-4f59-a686-0f506d66ff58|nimeke=Valtiollinen tutkimuslaitos syntyi Neuvostoliiton tuhoisien pommituksien sivutuotteena – insinöörit veivät VTT:ssä voiton kemisteistä|tekijä=Kari Peltonen|julkaisu=Tekniikkatalous|viitattu=2020-09-21}}</ref>
 
===Valtion Teknillinen tutkimuslaitos (VTL) (1942–1972) ===
Valtion Teknillinen tutkimuslaitos perustettiin 16. tammikuuta [[1942]] [[Risto RytinRyti]]n allekirjoittamalla lailla harjoittamaan teknillistä tutkimustoimintaa tieteellisessä ja yleishyödyllisessä tarkoituksessa. Rakentaminen aloitettiin heti, ja tutkimuslaitos valmistui syksyllä 1943. Rakennuksen tilavuus oli 20 &nbsp;000 kuutiometriä, ja siihen sijoitettiin seitsemän VTL:n kymmenestä ensimmäisestä laboratoriosta.<ref name=TT11072020/> Tutkimuslaitos siirrettiin Oy Keskuslaboratoriosta [[Kauppa- ja teollisuusministeriö|Kauppa- ja teollisuusministeriön]] alaisuuteen.<ref name=KR16012012>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kivirock.fi/uutiset.html?a6500=361|nimeke=VTT täyttää tänään 70 vuotta|julkaisu=www.kivirock.fi|viitattu=2020-10-05}}</ref> Laitoksen ensimmäisenä ylijohtajana toimi vuosina 1942–1947 [[Martti Levón]], joka toimi Teknillisen korkeakoulun [[rehtori]]na vuosina 1940–1943 ja 1946–1955.<ref name="Ellonen">{{Kirjaviite | Tekijä=Ellonen, Leena (toim.) | Nimeke=Suomen professorit 1640–2007 | Sivu=394 | Julkaisija=Professoriliitto | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=2008 | Isbn=978-952-99281-1-8 }}</ref> Sodan aikana tutkimuslaitoksen toiminta painottui kotirintaman puolustuskyvyn parantamiseen. Laboratoriossa tutkittiin esimerkiksi heikkolaatuisia ruoka-tarvikkeita, [[korvike|korvikkeita]], palosuojelua, palamattomia puumateriaaleja ja korsukamiinoita.<ref name=vtthistoria>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vttresearch.com/fi/tietoa-meista/vttn-historia-korsukamiinoista-painettuun-alyyn|nimeke=Historia {{!}} Tietoa meistä {{!}} VTT|julkaisu=www.vttresearch.com|viitattu=2020-09-21}}</ref> <ref name=TT11072020/> Sodan jälkeen VTL laajeni vauhdikkaasti ja sitä työllisti erityisesti sotakorvaustuotteiden laadunvarmistus.<ref name=TT11072020/>
 
Vuonna 1948 VTL:n ylijohtajana aloitti [[Edward Wegelius]].<ref name=KB_Wegelius>{{Verkkoviite|osoite=https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/7364|nimeke=Wegelius, Edvard (1903 - 1993)|julkaisu=kansallisbiografia.fi|viitattu=2020-10-05}}</ref> Vuonna 1950 tutkimuslaitos muodostui 15:stä laboratoriosta<ref name=TT11072020/>. Valtio osti Otaniemen kartanon maat vuonna 1949, ja vuonna 1955 Vuoriteknillinen laboratorio muutti ensimmäisenä VTL:n laboratoriona Otaniemeen.<ref name=TT11072020/> Laitoksen punatiiliset rakennukset suunnitteli Alvar Aallon arkkitehtitoimisto.<ref name=1970luku>{{Verkkoviite|osoite=http://www.vtt.fi/tietoa-meist%25C3%25A4/historia/1970-luku|nimeke=1970-luku, Uudistettu tutkimuskeskus Otaniemessä|julkaisu=www.vtt.fi|julkaisija=|viitattu=2016-07-25|tekijä=|ajankohta=}}</ref>
 
VTL:stä kasvoi 1960-luvulla Suomen suurin tutkimuslaitos, <ref name=KB_Wegelius/> se työllisti yli 400 henkilöä<ref name=TT16012012/>. 1960-luvun puolivälissä sillä oli jo 26 laboratoriota, joissa työskenteli yhteensä yli 400 tutkijaa.<ref name=vtthistoria/> Vuonna 1968 ylijohtajan titteli muutettiin pääjohtajaksi. Wegeliuksen kaudella VTL:n asema kansainvälisestikin korkeatasoisena tutkimuskeskuksena vakiintui.<ref name=KB_Wegelius/>
 
Kun Wegelius jäi eläkkeelle vuonna 1970, hänen seuraajanaan aloitti [[Pekka Jauho]].<ref name=KB_Wegelius/> <ref name=KB_Jauho>{{Verkkoviite|osoite=https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/7401|nimeke=
Rivi 43:
===Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) (1972–2009) ===
 
Maaliskuussa 1972 Valtion teknillinen tutkimuslaitos muutti nimekseen Valtion teknillinen tutkimuskeskus<ref name=TT11072020/>. VTT sai uusia tehtäviä teollisen toiminnan voimakkaan kasvun ja monipuolistumisen myötä,. seSe osallistui myös yhteiskunnan rakenteiden uudistamiseen liittyvään tutkimukseen. Toiminta keskittyi teknilliseen tutkimukseen ja siihen liittyvään kehitystyöhön.<ref name=KB_Jauho/>
 
VTT:n päärakennus [[Espoo|Espoon]] [[Otaniemi|Otaniemessä]] valmistui vuonna 1975.<ref name=TT11072020/> VTT:llä on Otaniemessä maanalaista laboratoriotilaa lähes 6000 kuutiota ja 15&nbsp;000 neliömetriä louhittuna yli 20 metrin syvyydessä<ref name=HS08051990>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002980264.html | Nimeke = Paksu kallioseinä pienentää lämmityskuluja yli viidenneksen Työntekijät haluavat maan alle lisää valoa ja väriä | Tekijä = Gröndahl, Jukka | Selite = osastolla: kotimaa. ISSN 1239-257X | Julkaisu = hs.fi, Helsingin Sanomien verkkopalvelu | Ajankohta = 8.5.1990 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Sanoma Media Finland Oy | Viitattu = 30.12.2016 }}</ref>.
 
VTT perusti 1970- ja 1980-luvuilla uusia laboratorioita Ouluun, Tampereelle, Jyväskylään ja Outokumpuun.<ref name=1970luku/> 1980-luvulla VTT:n oli aktiivisesti mukana yhteistyössä, jonka tuloksena syntyi matkapuhelin. VTT:ssä kehitettiin myös maailman ensimmäinen videokuvapuhelin vuonna 1984.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.vtt.fi/tietoa-meist%25C3%25A4/historia/1980-luku|nimeke=1980-luku, Teollisuutta palvelevia tutkimusohjelmia|julkaisu=www.vtt.fi|julkaisija=|viitattu=2016-07-25|tekijä=|ajankohta=}}</ref> Pääjohtaja Jauho jäi eläkkeelle vuonna 1987. Hänen kaudellaan VTT:n henkilöstömäärä oli nelinkertaistunut, erityisesti tilaustoiminnan kasvun myötä.<ref name=KB_Jauho/>
 
Jauhon seuraajana aloitti [[Markku Mannerkoski]].<ref name=KB_Mannerkoski>{{Verkkoviite|osoite=https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/7400|nimeke=Mannerkoski, Markku (1936 - )|julkaisu=kansallisbiografia.fi|viitattu=2020-10-05}}</ref> Hänen kaudellaan VTT:n toiminnassa korostuivat huipputekniikan tutkimus, korkeatasoinen testaus ja kansainvälinen yhteistyö. Tutkimustuloksia alettiin siirtää entistä tehokkaammin teollisuuden ja elinkeinoelämän käyttöön. Hallintorakenne ja johtamisjärjestelmä muutettiin hierarkkisempaan suuntaan, jotta laitoksen tuloksellisuuden, suunnittelun ja seurannan vahvistamiseksi. Voimakkaasti kansainvälistyvät ja kilpaillut Tutkimus- ja kehittämismarkkinat kansainvälistyivät voimakkaasti, mikä nosti kilpailun määrää ja edellytti yritysmäisempää otetta. Mannerkoski jäi eläkkeelle vuonna 1999.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/7400|nimeke=Mannerkoski, Markku (1936 - name)|julkaisu=KB_Mannerkoskikansallisbiografia.fi|viitattu=2020-10-05}}</ref>
 
Mannerkoskea seurasi uutena pääjohtajana [[Erkki Leppävuori|Erkki K. M. Leppävuori]].<ref name=TT16012012>{{Verkkoviite|osoite=https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/vtt-tayttaa-70-vuotta-tanaan/aaa384bc-2c97-39f8-b089-443fca8c0c44|nimeke=VTT täyttää 70 vuotta tänään|tekijä=Jukka Lukkari|julkaisu=Tekniikkatalous|viitattu=2020-10-05}}</ref>
Rivi 75:
Tammikuussa 2015 [[Mittatekniikan keskus]] MIKES yhdistettiin VTT:hen ja samalla Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä muodostettiin osakeyhtiö. Yhtiön toimialaksi määriteltiin teknologian soveltava tutkimus ja tutkimustulosten vieminen käytännön hyödyksi sekä toimiminen kansallisena metrologialaitoksena. Osakeyhtiönä VTT pystyi reagoimaan aiempaa herkemmin asiakkaiden sekä ympäristön muutoksiin sekä toimimaan vapaammin rahoitusmarkkinoilla.<ref name=TT05012015>{{Verkkoviite|osoite=https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/teknologian-tutkimuskeskus-vtt-on-nyt-osakeyhtio/a5ba8aef-123b-3e3a-9ad3-22d0a9583ad4|nimeke=Teknologian tutkimuskeskus VTT on nyt osakeyhtiö|tekijä=Sofia Virtanen|julkaisu=Tekniikkatalous|viitattu=2020-10-05}}</ref>
 
Helsingin Sanomat nosti helmikuussa 2016 esiin epäilyn tiedevilpistä VTT:n entisessä metabolomiikan tutkimusryhmässä, jota johti tutkimusprofessori Matej Orešič. VTT oli ollut jo aiemmin epäilystä yhteydessä Tutkimuseettiseen neuvottelukuntaan ja teettänyt epäilystä selvityksen ulkopuolisilla tutkimusfirmoilla, eikä selvityksissä löydetty todisteita selkeästä vilpistä. Asioiden selkiinnyttämiseksi VTT avasi tapauksen uudelleen selvitettäväksi, ja nimitti riippumattomat tahot selvittämään tutkimuseettiset ja johtamiskäytäntöön liittyvät asiat ja julkisti saamansa raportit.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002929756.html|nimeke=Vilppiselvitykset päättyvät VTT:ssä – ”Keneltäkään ei ole tullut perusteltuja todisteita siitä, missä vilppiä olisi ollut”|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2016-11-11|viitattu=2020-09-16}}</ref> Selvitysmiehet eivät löytäneet näyttöä vuonna 2008 julkaistun Journal of Experimental Medicinen diabetesartikkeliin kohdistuvasta tutkimuseettisestä vilpistä<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/2692249/Diabetesartikkelin+tiedevilpista+ei+loydetty+nayttoa|nimeke=Diabetesartikkelin tiedevilpistä ei löydetty näyttöä|viitattu=2016-07-07}}</ref>.
 
Vuonna 2017 VTT sai valtionavustusta 73 miljoonaa euroa, mikä oli 28&nbsp;% VTT-konsernin kokonaisbudjetista. Sen liikevaihdosta 32&nbsp;% tuli julkiselta sektorilta Suomesta ja loput yksityiseltä sektroiltasektorilta, Suomesta 33&nbsp;% ja muista maista 35&nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vtt.fi/Documents/vtt_tietoa_meista/esittelymateriaalit/vtt_katsaus/VTT_Vuosikertomus_2017_Avainluvut_tilinpaatos.pdf|nimeke=VTT 2017, avainluvut ja tilinpäätös|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=VTT|selite=Sivu 15|viitattu=15.10.2018}}</ref>
 
Tammikuussa 2018 VTT myi testaus-, tarkastus- ja sertifiointipalveluja tarjoavan VTT Expert Services Oy:n ja Labtium Oy:n Eurofins Scientific Groupille.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/vtt-ei-enaa-testaa-jattilaboratorio-ostaa-toiminnot-kehittaminen-ei-ole-tarkoituksenmukaista/f03ca251-3c46-3327-9feb-3fee9ce5ab76|nimeke=VTT ei enää testaa - Jättilaboratorio ostaa toiminnot: "Kehittäminen ei ole tarkoituksenmukaista"|tekijä=Jyrki Alkio|julkaisu=Tekniikkatalous|viitattu=2020-09-16}}</ref> Toukokuussa kerrottiin, että VTT alkaa koordinoida eurooppalaista yli 10 miljoonan euron konsortiota, jossa kehitetään kaupallisia sovelluksia korkean lämpötilan [[Kiinteäoksidipolttokenno|sofc-polttokennoteknologiasta]]. Viisi vuotta kestävän tutkimuksen tavoitteena on tuottaa vähäpäästöistä sähköä ja lämpöä luotettavasti ja aiempaa tehokkaammin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.talouselama.fi/uutiset/eurooppa-on-tassa-aivan-huipulla-vtt-sai-merkittavan-roolin-eun-polttokennotutkimuksesta/7f3d4acf-a083-3971-b6fb-ef455a0bd938|nimeke="Eurooppa on tässä aivan huipulla" – VTT sai merkittävän roolin EU:n polttokennotutkimuksesta|tekijä=Matti Kankare|julkaisu=Talouselämä|viitattu=2020-09-23|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Joulukuussa 2019 VTT perusti Turkuun autonomiseen liikkumiseen keskittyvän yksikön, VTT Sensewayn.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ts.fi/uutiset/talous/4752906/VTT+perustaa+tytaryhtion+Turkuun|nimeke=VTT perustaa tytäryhtiön Turkuun|julkaisu=ts.fi|ajankohta=2019-11-01|viitattu=2020-09-21}}</ref>
Rivi 86:
 
== Organisaatio ==
VTT:n pääkonttori on Espoon [[Otaniemi|Otaniemessä]]. Pääjohtaja on TkT [[Antti Vasara]]. VTT:llä on toimipisteitä Espoon lisäksi [[Jyväskylä]]ssä, Kajaanissa[[Kajaani]]ssa, [[Kuopio]]ssa, [[Tampere]]ella ja [[Oulu]]ssa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vttresearch.com/fi/tietoa-meista/yhteystiedot|nimeke=Yhteystiedot {{!}} VTT|julkaisu=www.vttresearch.com|viitattu=2020-09-16}}</ref>
 
Syksyllä 2020 VTT:n palvelut oli koottu kolmeen liiketoiminta-alueeseen<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vttresearch.com/fi/tietoa-meista/tietoa-vttsta|nimeke=Tietoa VTT:stä {{!}} VTT|julkaisu=www.vttresearch.com|viitattu=2020-09-21}}</ref>:
Rivi 102:
#strateginen tutkimus, eli teknologian soveltava tutkimus ja kehittäminen sekä niihin liittyvä ennakointitoiminta
#liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuva tutkimus, eli teknologiaan ja innovaatioihin perustuvat tutkimus- ja asiantuntijapalvelut
#toimia kansallisena metrologialaitoksena tieteellisen metrologian[[metrologia]]n osalta. VTT ylläpitää ja kehittää kansallista metrologiajärjestelmää, mittanormaalijärjestelmää ja kalibrointipalvelua sekä harjoittaa metrologian strategista ja liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuvaa tutkimusta.
 
VTT:n yhdistää eri teknologia-alojen osaamista ja auttaa asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan luomaan uusia tuotteita, tuotantoprosesseja ja -menetelmiä, liiketoimintamalleja ja palveluja. VTT auttaa myös innovaatioiden kaupallistamisessa ja nopeuttaa siirtymää tutkimuksesta [[Liiketoiminta|liiketoimintaan]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vttresearch.com/fi/vtt-yhtiona|nimeke=VTT yhtiönä {{!}} VTT|julkaisu=www.vttresearch.com|viitattu=2020-09-30}}</ref>
 
VTT mittaa monin tavoin toimintansa vaikuttavuutta ja hyötyjä<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vtt.fi/vaikuttavuus | Nimeke = Vaikuttavuus | Julkaisija = VTT | Viitattu = 8.7.2016 }}</ref>, joita toiminta tuottaa yrityksille ja yhteiskunnalle. VTT:n mukaan 27 &nbsp;% suomalaisista innovaatioista sisälsi VTT:n osaamista vuonna 2020.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vttresearch.com/fi/tietoa-meista/nain-ratkomme-tulevaisuuden-haasteita-yhdessa|nimeke=Näin ratkomme tulevaisuuden haasteita yhdessä {{!}} VTT|julkaisu=www.vttresearch.com|viitattu=2020-09-23}}</ref>
 
=== Yhteistyökumppaneita ===
*VTT ja [[Lappeenrannan teknillinen yliopisto]] ovat kehittäneet yhdessä kaukolämpöä tuottavaa pienydinvoimalaa. Sen avulla voitaisiin kattaa koko kaupungin kaukolämpötarve. VTT:n tavoite on, että ensimmäinen testilämpövoimala toimisi 2020-luvulla ja ensimmäiset teollisen mittakaavan reaktorit 2030-luvulla.<ref name=HS17072020/>
*VTT ja [[Saab]] tekevät yhteistyötä tutkimuksessa, joka liittyy huoltovarmuuskriittiseen teknologiaan, esimerkiksi uusiin materiaaleihin ja anturitekniikkaan, joita hyödynnetään paitsi Saabin tutka- ja johtamisjärjestelmissä, myös ilmailussa ja vedenalaisissa järjestelmissä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.uusiteknologia.fi/2019/06/27/vtt-ja-saab-laajentavat-tutkimusyhteistyotaan/|nimeke=VTT ja Saab laajentavat tutkimusyhteistyötään|tekijä=-|julkaisu=Uusiteknologia.fi|ajankohta=2019-06-27|viitattu=2020-09-16}}</ref>
*VTT:llä on yhteinen tutkimusravintola TestEat [[IBM|IBM:n]] ja Fazerin[[Fazer]]in kanssa. IBM:n toimitalossa [[Munkkiniemi|Munkkiniemessä]] sijaitsevassa tutkimus- ja pilottiravintolassa testataan uusia IT-tekniikoita ja tekoälyä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.uusiteknologia.fi/2018/10/29/testiravintola-loysi-uusimman-tekniikan/|nimeke=Testiravintola löysi uusimman tekniikan|tekijä=-|julkaisu=Uusiteknologia.fi|ajankohta=2018-10-29|viitattu=2020-09-16}}</ref>
*Fazer on myös lisensioinut VTT:n kehittämän kaurateknologian, jonka avulla voidaan hyödyntää kauran terveysvaikutteisia ainesosia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/fazer_luottaa_kauraan__uusia_satsauksia_jalostukseen/8062743|nimeke=Fazer luottaa kauraan – uusia satsauksia jalostukseen|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-09-16}}</ref>
*VTT ja Rolls-Royce suunnittelevat ensimmäisen sukupolven etäohjattavia ja autonomisia laivoja.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/vtt_ja_rolls-royce_yhteistyohon_etaohjattavien_laivojen_kehittamisessa/9292257|nimeke=VTT ja Rolls-Royce yhteistyöhön etäohjattavien laivojen kehittämisessä|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-09-16}}</ref>
*Huhtikuussa 2020 VTT kertoi kehittävänsä [[HUS|HUS:n]] ja [[Helsingin yliopistonyliopisto]]n rokotetutkimuskeskuksen kanssa virusantigeenien määritykseen perustuvaa testausmenetelmää [[SARS-CoV-2|koronavirukselle]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/vtt-kehittaa-koronaviruksen-pikatestia/?public=76c24134a28a3a27835529ad59ff6df1|nimeke=VTT kehittää koronaviruksen pikatestiä|julkaisu=Lääkärilehti.fi|viitattu=2020-09-16}}</ref> Syksyllä 2020 Suomessa alkoi monialainen tutkimushanke, jossa selvitettiin [[Koronaviruspandemia 2019–2020|koronan]] leviämistä ilmassa. Tutkimustulokset VTT:n, [[Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|THL:n]] ja [[Tampereen yliopisto|Tampereen yliopiston]]n yhteisestä hankkeesta valmistunevat alkuvuodesta 2021.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006640236.html|nimeke=Suomalainen tutkimushanke selvittää koronan leviämistä ilmateitse|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2020-09-18|viitattu=2020-09-21}}</ref>
*VTT on mukana EU:n [[Horisontti 2020]] -ohjelmaan kuuluvassa L3Pilot-hankkeessa, jossa tehdään laajoja tietestejä [[Robottiauto|robottiautoille]]. Hankkeeseen kuuluu 34 organisaatiota, ja sitä johtaa saksalalainensaksalainen [[Volkswagen]]-konserni.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kauppalehti.fi/uutiset/robottiautojen-laajat-tietestit-alkavat-euroopassa-vtt-mukana/94d5736e-04f9-3470-a5a2-c3c0af63e42d|nimeke=Robottiautojen laajat tietestit alkavat Euroopassa – VTT mukana|tekijä=Jari Kainulainen|julkaisu=Tärkeimmät talousuutiset {{!}} Kauppalehti|viitattu=2020-09-23}}</ref>
*VTT toimittaa kompponentteja ranskalaiseen [[ITER]]-koefuusioreaktoriin, jossa hyödynnetään [[Fuusioreaktori|fuusiovoimaa]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11146330|nimeke=Tamperelaisessa teollisuushallissa on kehitetty tekniikkaa, joka voi vielä pelastaa maailman öljykriisiltä ja ydinjätteiltä|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-09-23}}</ref>
*VTT on tutkinut [[Sisu|sisuasisu]]a [[Helsingin yliopisto|Helsingin yliopiston]] psykologian laitoksen kanssa. Tutkimus keskittyi sisun olemukseen ja merkitykseen esimerkiksi työelämässä pärjäämisen ja [[Työhyvinvointi|työhyvinvoinnin]] kannalta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006404717.html|nimeke=Suomalaistutkimus: Sisu johtaa pahimmillaan synkille poluille|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2020-02-12|viitattu=2020-09-30}}</ref>
 
=== Esimerkkejä tutkimustuloksista ===
VTT on ollut pioneerina kehittämässä muun muassa matkapuhelinteknologiaa, energiatuotannon polttoteknologioita ja polttoaineita, bioenergiatuotantoa, uusia materiaaleja ja kierrätysteknologiaa, älyliikenneratkaisuja, painettua elektroniikkaa ja kuva-analyysimenetelmiä terveydenhuollon sovelluksiin.{{lähde}}
 
*Vuonna 2014 VTT kertoi valmistaneensa erittäin tarkan hyperspektrikameran, jolla ihosyövän esiasteet voidaan havaita aiempaa aikaisemmin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/vtt_kehitti_huipputarkan_kameran_ihosyovan_havaitsemiseen_-_visiona_jokapojan_alyranneke/7108720|nimeke=VTT kehitti huipputarkan kameran ihosyövän havaitsemiseen - visiona jokapojan älyranneke|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-09-16}}</ref> Terveysteknologiayhtiö [[Revenio]] alkoi kaupallistaa teknologiaa seuraavana vuonna.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.talouselama.fi/uutiset/revenio-kay-ihosyovan-kimppuun-lisensoi-vttlta-seulontateknologiaa/24004bc9-159f-333a-a57c-5ad82135769a|nimeke=Revenio käy ihosyövän kimppuun - lisensoi VTT:ltä seulontateknologiaa|tekijä=Talouselämä|julkaisu=Talouselämä|viitattu=2020-09-16}}</ref>
*Vuonna 2015 kerrottiin, että VTT oli onnistunut kehittämään hybridihiivoja, joilla lager-olueen voidaan luoda uudenlaisia makuja sekä nopeuttaa itse valmistusprosessia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/aivan-uudenlaisia-makuja-keksittiinko-mullistus-oluen-tuotantoon/4843350|nimeke=Aivan uudenlaisia makuja – keksittiinkö mullistus oluen tuotantoon?|julkaisu=mtvuutiset.fi|ajankohta=2015-03-05|viitattu=2020-09-16}}</ref>
*Vuonna 2015 VTT kertoi kehittäneensä ruokapakkaukseen liitettävän anturin, joka havaitsee elintarvikkeen pilaantumisen etsimällä ruokapakkauksiin kertyvää etanolia[[etanoli]]a.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/vtt-n-anturi-tunnistaa-pilaantuneen-ruuan-1.114403|nimeke=VTT:n anturi tunnistaa pilaantuneen ruuan|julkaisu=Maaseudun Tulevaisuus|viitattu=2020-09-16}}</ref>
* Vuonna 2015 VTT teki Ilmavoimille tutkimuksen, jonka avulla [[McDonnell Douglas F/A-18 Hornet|Hornetin]] korkeapaineturbiinin siipien elinikää voitiin pidentää ja samalla säästää noin 2,7 miljoonaa euroa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.talouselama.fi/uutiset/saasto-lahes-100-kertainen-suomessa-keksittiin-keino-hornetien-elinian-pidentamiseen/e8d4ed29-af35-3a5c-9eee-12c8d03e0ecc|nimeke=Säästö lähes 100-kertainen - Suomessa keksittiin keino Hornetien eliniän pidentämiseen|tekijä=Talouselämä|julkaisu=Talouselämä|viitattu=2020-09-16}}</ref>
*VTT:n kehittämiä sähköbusseja otettiin [[HSL|HSL:n]] käyttöön Espoossa vuonna 2015 ja Helsingissä vuonna 2016.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/autot/art-2000000905632.html|nimeke=Suomalainen sähköbussi päästi ennen vain yhden, harvinaisen äänen - sitten sekin vaikeni|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2015-04-08|viitattu=2020-09-16}}</ref>
*Vuonna 2016 VTT kertoi kehittäneensä puhelinsovelluksen ja pienen lisälaitteen, joka havaitsee käyttäjänsä sydämen rytmihäiriöt. Tuotteesta voi olla apua myös aivoinfarktien ennaltaehkäisyssä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/vtt-sai-puhelimen-havaitsemaan-rytmihairiot/8c5d4d59-46fa-314c-9ca6-e5e4d07eac49|nimeke=VTT sai puhelimen havaitsemaan rytmihäiriöt|tekijä=Janne Luotola|julkaisu=Tekniikkatalous|viitattu=2020-09-16}}</ref>
*Vuonna 2020 VTT arvioi Asuntotuotantotarve 2020–2040 -tutkimuksessa, että Suomeen pitäisi rakentaa vuosittain 30 000 -– 35 000 asuntoa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.rakennuslehti.fi/2020/06/vtt-on-kasvattanut-arviotaan-uusien-asuntojen-tarpeesta-nyt-pitaisi-rakentaa-jo-30000-35000-asuntoa-vuodessa/|nimeke=VTT on kasvattanut arviotaan uusien asuntojen tarpeesta – nyt pitäisi rakentaa jo 30000-35000 asuntoa vuodessa|julkaisu=Rakennuslehti|ajankohta=2020-06-11|viitattu=2020-09-30}}</ref>
 
===VTT:n spinoff-yrityksiä===
VTT:n tutkimustuloksista on syntynyt spinnoffspinoff-yrityksiä, muun muassa
*[[Dispelix]], joka kehittää linssejä [[Lisätty todellisuus|lisätyn todellisuuden]] laseihin<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.talouselama.fi/uutiset/alylasit-mullistava-dispelixin-naytto-valmis-massatuotantoon-kerasi-12-miljoonan-rahoituspotin/64f6cbff-8987-336b-8bc9-faa5db2f4cd2|nimeke=Älylasit mullistava Dispelixin näyttö valmis massatuotantoon - keräsi 12 miljoonan rahoituspotin|tekijä=Elina Lappalainen|julkaisu=Talouselämä|viitattu=2020-09-16}}</ref>
*[[GrainSense]], joka on kehittänyt langattoman, käsikäyttöisen laitteen, jolla mitataan viljanjyvien laatua.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.talouselama.fi/uutiset/viljamittari-kertoo-sadon-arvon-jo-pellolla/68aee2c3-300f-316b-b541-5ee181deb78e|nimeke=Viljamittari kertoo sadon arvon jo pellolla|tekijä=Elina Lappalainen|julkaisu=Talouselämä|viitattu=2020-09-30}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kaleva.fi/oululainen-grainsense-on-saanut-miljoonarahoitukse/1773486|nimeke=Oululainen GrainSense on saanut miljoonarahoituksen|julkaisu=Kaleva.fi|viitattu=2020-09-30}}</ref>
*[[Infinited Fibre Company]], joka valmistaa sellu- ja kierrätyskuitua<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/sellu-ja-kierratyskuitua-valmistava-infinited-fibre-company-kerasi-3-7-miljoonaa-euroa-fortum-hankki-4-omistuksen/5bec0bb6-b65c-3879-a257-1b746d43a737|nimeke=Sellu- ja kierrätyskuitua valmistava Infinited Fibre Company keräsi 3,7 miljoonaa euroa – Fortum hankki 4 % omistuksen|tekijä=Miina Rautiainen|julkaisu=Tekniikkatalous|viitattu=2020-09-30}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.fablehti.fi/infinited-fiber/|nimeke=Suomalainen Infinited Fiber tekee miljoonan euron kangaspaloja|julkaisu=Fab|ajankohta=2019-04-03|viitattu=2020-09-30}}</ref>
*[[Iscent]], joka valmistaa pakkaus- ja painotuoteteknologiaa<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/hologrammeja-ilman-lisaaineita/191e84ad-eeca-34c9-af65-f95179d552b2|nimeke=Hologrammeja ilman lisäaineita|tekijä=Kari Peltonen|julkaisu=Tekniikkatalous|viitattu=2020-09-30}}</ref>
*[[Paptic]], joka kaupallisti VTT:ssä kehitetyn muovinkaltaisen paperimateriaalin, jolla voikaanvoidaan korvata esimerkiksi perinteiset muovipussit.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.talouselama.fi/uutiset/talouselaman-kuumimmat-startupit-paptic-on-pakkausten-gore-tex-ostoslistalla-paperikone/c7a8e677-8137-3460-9036-b0ff5c802432|nimeke=Talouselämän kuumimmat startupit: Paptic on pakkausten Gore-Tex, ostoslistalla paperikone|tekijä=Juha-Matti Mäntylä|julkaisu=Talouselämä|viitattu=2020-09-16}}</ref>
*[[Solar Foods]], joka valmistaa proteiinia[[proteiini]]a ilmasta<ref name=HS17072020>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/talous/art-2000006573703.html|nimeke=Teknologia {{!}} Viisi teknologiaa, jotka pelastavat maailman ja Suomen: VTT:n toimitusjohtaja listaa asiat, joihin meidän nyt pitäisi panostaa|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2020-07-17|viitattu=2020-09-16}}</ref>
 
===Kaupallistettuja VTT:n innovaatioita===
VTT:n tutkimustuloksista on syntynyt myös tuotteita, esimerksiksi
*[[Flexbright]]in valkoista valoa säteilevää kalvo, joka desinfioi ympäristöä<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.uusiteknologia.fi/2020/09/01/suomalaiskeksinto-valaisee-ja-desinfioi-yhta-aikaa/|nimeke=Suomalaiskeksintö valaisee ja desinfioi yhtä aikaa|tekijä=-|julkaisu=Uusiteknologia.fi|ajankohta=2020-09-01|viitattu=2020-10-05}}</ref>
*[[Goodwiller]] on kehittänyt VTT:n kanssa yksityishenkilöille suunnatun Promilless-alkometrin, jolla promillemäärän voi mitata syljestä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-9856211|nimeke=Takana kostea ilta ja edessä ajomatka? Ajokuntoa ei tarvitse enää arvuutella, sen voi mitata syljestä|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-09-23}}</ref>
*[[Infinited Fiber]] on avannut yhteistyössä VTT:n kanssa Valkeakoskelle mallitehtaan, jossa valmistetaan poistotekstiilistä uudenlaista, ekologista tekstiilikuitua, selluloosakarbamaattia, josta voidaan valmistaa tekstiilikuitua ja lopulta uutta kangasta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/uusi-ratkaisu-vaatejateongelmaan-suomalainen-startup-yritys-valmistaa-uutta-vaatekuitua-tekstiilijatteesta/7740056|nimeke=Uusi ratkaisu vaatejäteongelmaan – Suomalainen startup-yritys valmistaa uutta vaatekuitua tekstiilijätteestä|julkaisu=mtvuutiset.fi|ajankohta=2020-02-25|viitattu=2020-09-16}}</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/VTT”