Ero sivun ”Tunnustuskirjat” versioiden välillä

'''[[Augsburgin tunnustus]]''' (Melanchthon): Se on luterilaisen kirkon perustava asiakirja. Keisari Kaarle V:n koolle kutsumilla valtiopäivillä oli tarkoitus käsitellä sitä, voidaanko evankeliset (eli luterilaiset) hyväksyä valtakunnan jäseniksi. Saksin vaaliruhtinas antoi Wittenbergin teologien tehtäväksi kirjoittaa esitys olennaisimmista eroavaisuuksista opissa ja kirkollisissa käytännöissä heidän ja katolisten välillä. Ennen varsinaisen tunnustuksen muodostumista valmistuivat ns. Torgaun artikkelit, joitten kohteena olivat katolisen kirkon epäkohdat ja jotka muodostivat perustan tunnustuksen toiselle osalle, kun taas ns. Schwabach-Marburgin artikkelit muodostivat pohjan tunnustuksen ensimmäiselle osalle. Melanchthon laati tunnustuksen lopullisessa muodossaan. Aluksi oli tarkoitus antaa keisarille Torgaun artikkelit, mutta ne todettiin yhtä aikaa liian laajoiksi ja samalla riittämättömiksi, sillä niissä ei selitetty riittävästi varsinaisia oppikysymyksiä. Melanchton piti tärkeänä uskon sisällön selvittämistä, ja hän laati tunnustuksen sanamuodon Lutherin ollessa Koburgissa. Tämän tunnustuksen hän lähetti Lutherin hyväksyttäväksi. Melanchton pyrki välttämään vastapuolen ärsyttämistä ja laati esimerkiksi tunnustukseen erittäin kohteliaan esipuheen Kaarle V:lle. Tunnustus jakautuu kahteen pääosaan. Ensimmäisessä käsitellään luterilaisen opin pääkohdat (articuli fidei praecipui 1-21), jälkimmäisessä katolisen kirkon erehdyksiä (articuli, in quipus recensentur abusus mutati). Ensimmäinen osa pyrkii osoittamaan, etteivät evankeliset ole kerettiläisiä, vaan että he seisovat alkuperäisen oikean katolisen opin pohjalla. Jälkimmäinen osa pyrkii osoittamaan, että kirkkojen välinen ristiriita on syntynyt evankelisten poistettua eräitä katolisten väärinkäytöksiä ja siksi keisarin tulisi nähdä heidän asiansa oikeutus. Tunnustus luettiin valtiopäivillä 25. kesäkuuta 1530. Vuonna 1540 Melanchton teki tekstiin eräitä muutoksia pyrkien lähentymään reformoituja, erityisesti ehtoollista koskevassa kappaleessa X. Tätä versiota kutsutaan nimellä confessio variata.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Tiililä, Osmo| Nimeke = Kristilliset kirkot ja lahkot| Suomentaja = | Vuosi = 1945| Luku = | Sivu = 176-178176–178|

'''[[Augsburgin tunnustuksen puolustus]]''' (Melanchthon): Se laadittiin vastineeksi katolilaisten "Confutatio pontificialle", joka oli katolisten teologien Augsburgin tunnustuksen johdosta laatima vastakirjoitus ja jonka väitettiin kyenneen kumoamaan sen. Se esitettiin valtiopäiville 3. elokuuta 1530. Melanchton sai Augsburgin tunnustuksen puolustuksen valmiiksi jo saman vuoden syyskuussa, mutta keisarin kieltäydyttyä ottamasta sitä vastaan hän vielä paranteli sitä ja valmisti siitä latinalaisen version. [[Justus Jonas]] käänsi tämän saksaksi ja nämä molemmat kappaleet painatettiin yhdessä vuonna 1531. Puolustus etenee samassa järjestyksessä kuin Augsburgin tunnustus mainiten lyhyesti ne myönnytykset, joita katolisten Confutatiossa oli ollut ja käsittelee perusteellisesti niitä kohtia, joita se oli arvostellut. Puolustus on jyrkempi, perusteellisempi ja teologisempi kuin Augsburgin tunnustus. Se hyväksyttiin jo vuonna 1532 viralliseksi opinesitykseksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Tiililä, Osmo| Nimeke = Kristilliset kirkot ja lahkot| Suomentaja = | Vuosi = 1945| Luku = | Sivu = 178-179178–179|