Wikipedia

Ero sivun ”Tampereen raitioliikenne” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Koeajo on Kielitoimiston sanakirjan mukainen nimitys.
Päivitys
Rivi 23:
'''Tampereen raitiotie''' on rakennusvaiheessa oleva [[Raitioliikenne|kevyt raideliikennejärjestelmä]] [[Tampere]]en [[Tampereen kaupunkiseutu|kaupunkiseudulle]]. Liikennöinti ensimmäisen vaiheen kahdella linjalla [[Hervanta]] – [[Kaleva (Tampere)|Kaleva]] – [[Pyynikintori]] ja [[Sorin aukio]] – [[Tampereen yliopistollinen sairaala|TAYS]] alkaa elokuussa 2021. Lopullinen päätös raitiotien ensi vaiheen rakentamisesta tehtiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 7. marraskuuta 2016<ref name="päätös">{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/3-9278303|nimeke=Tampere saa ratikan – valtuusto päätti rakentamisesta äänin 41-25|tekijä=Nieminen, Elina|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2016-07-11 |viitattu=2016-07-11}}</ref> ja ensimmäiseen vaiheeseen myöhemmin sisällytetyn Hatanpään valtatien osuuden päätös 25. marraskuuta 2019<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/ajankohtaista/tiedotteet/2019/11/25112019_6.html|nimeke=Tampereen ratikkaa jatketaan Hatanpään valtatien suuntaan|tekijä=Maunu, Anna-Maria|julkaisu=|ajankohta=2019-11-25|julkaisija=Tampereen kaupunki|viitattu=2020-01-11|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.
 
Pyynikintorilta [[Lentävänniemi|Lentävänniemeen]] kulkevan toisen osuuden rakentamispäätös tehtiin kaupunginvaltuustossa 19. lokakuuta 2019<ref name="osa2">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11602405|nimeke=Tampereen raitiotien rakentaminen etenee toiseen vaiheeseen - asiaa puitiin lähes yli neljä tuntia|tekijä=Pohjanen, Kai|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2020-10-19 |viitattu=2020-10-19}}</ref>. Toisen osan rakennusvaihe aloitetaan tämänhetkisten suunnitelmien mukaan alkuvuodesta 2021, ja se valmistuu vuonna 2024.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://www.tampere.fi/tiedostot/l/BweNhRRUx/LIITE1_Yleisaikataulu.pdf |nimeke=Tampereen Raitiotien Yleisaikataulu |julkaisija=Tampereen kaupunki|viitattu=8.11.2016 |ajankohta=}}</ref> Yleissuunnitteluvaiheessa ovat raitiotielinjaukset [[Pirkkala|Pirkkalaan]], [[Ylöjärvi|Ylöjärvelle]], Lamminrahkaan ja Saarenmaalle.<ref name="jatko">{{Lehtiviite | Tekijä =Roth, Raili | Otsikko =Suosituimmat ratikan jatkoreitit ovat tässä | Julkaisu =Aamulehti | Sivut =12–13 | Ajankohta =18.10.2019 | Viitattu =20.10.2019 | www =https://www.aamulehti.fi/a/158335fa-57ef-4e35-84cc-699c1a6d5c75}}</ref>
 
[[Škoda Transtech]] toimittaa toukokuusta 2020 alkaen 19 raitiovaunua Tampereelle. Raitiovaunukalusto on matalalattiaista sekä kahteen suuntaan ajettavaa<ref name="vaunut">{{Lehtiviite|Tekijä=Mäkinen, Petteri|Otsikko=Tampereen ratikan muotoilija on valittu – Sama toimisto myös Raide-Jokerin ja HKL:n uusien ratikoiden takana|Selite=|Julkaisu=Tamperelainen|Ajankohta=16.1.2018|www=https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/599025-tampereen-ratikan-muotoilija-on-valittu-sama-toimisto-myos-raide-jokerin-ja-hkln|Viitattu=29.6.2018}}</ref>, ja sen yleisväritys on tiilenpunainen<ref name =väri>{{Verkkoviite|osoite=https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/ajankohtaista/tiedotteet/2018/10/01102018_1.html|nimeke=Tamperelaiset valitsivat punaisen raitiovaunun|viitattu=2018-10-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.
Rivi 30:
 
[[Tiedosto:Kaleva ratikka.jpg|pienoiskuva|Nurmirataa Sammonkadulla syksyllä 2019.]]
Tampereen raitiotien liikennöitsijäksi valittiin huhtikuussa 2019 neuvottelumenettelyn tuloksena [[VR-Yhtymä]]. Sopimukseen sisältyvät liikennöinti ja liikenteenohjaus; vaunukaluston hankinnasta ja hallinnasta kuten myös raitiotieinfrastruktuurista vastaa Tampereen kaupungin omistama ''Tampereen Raitiotie Oy''.<ref>{{Verkkoviite| Osoite =https://www.tampereenratikka.fi/vr-yhtyma-liikennoimaan-tampereen-ratikkaa/ | Nimeke =VR-Yhtymä liikennöimään Tampereen Ratikkaa | Julkaisija =Tampereen Ratikka | Viitattu =26.11.2019}}</ref> Kaupallinen koeliikenne radalla alkaa keväällä 2021 ja varsinainen liikenne 9. elokuuta.<ref>{{Verkkoviite| Osoite =https://www.tampereenratikka.fi/ratikan-vaiheet/ | Nimeke =Ratikan vaiheet | Julkaisija =Tampereen Ratikka | Viitattu =5.5.2020}}</ref>
 
=== Linjat ===
 
Tampereen raitioteillä on liikennöinnin aloitusvaiheessa kaksi linjaa, linjat 3 ja 4. Linjojen numerointi on yhteneväinen [[Tampereen seudun joukkoliikenne|Tampereen seudun joukkoliikenteen]] muun [[Tampereen seudun joukkoliikenteen runkolinjat|linjanumeroinnin]] kanssa, eli linja-auto- ja raitiolinjoille ei anneta päällekkäisiä numeroita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://joukkoliikenne.tampere.fi/ohjeita-ja-tietoa/linjasto2021.html | Nimeke =Linjasto2021 | Julkaisija =Tampereen seudun joukkoliikenne | Viitattu =20.10.2019}}</ref> Linja 3 korvaa entisen linja-autolinjan 3 ja kulkee ensi vaiheessa [[Pyynikintori]]lta [[Sammonaukio]]n, [[Hakametsä]]n ja Hervannan kautta [[Hervantajärvi (kaupunginosa)|Hervantajärvelle]]. Toisessa vaiheessa linjaa on tarkoitus jatkaajatketaan [[Hiedanranta|Hiedanrannan]] kautta [[Lentävänniemi|Lentävänniemeen]]. Linja 4 alkaa Sorin aukiolta ja kulkee linjan 3 kanssa samaa reittiä [[Koskipuisto]]sta Sammonaukiolle, jossa se haarautuu yliopistollisen sairaalan kautta [[Kauppi|Kaupin]] kampukselle. Kummallakin linjalla on useita vaihtopysäkkejä, joilla voi vaihtaa suoraan yhden laiturin kautta linja-autosta raitiovaunuun. Matka-aika Pyynikintorilta Hervantajärvelle on 29 minuuttia. Vuoroväli on arkisin linjojen yhteisellä osuudella 3–4 minuuttia ja muualla 7,5 minuuttia.<ref name ="tietoa">{{Verkkoviite | Osoite =https://raitiotieallianssi.fi/tampereen-raitiotie/ | Nimeke =Tampereen raitiotie | Julkaisija =Raitiotieallianssi | Viitattu =20.10.2019}}</ref>
 
=== Kalusto ===
 
[[Tiedosto:articx34.jpg|pienoiskuva|right|Artic X34 koeajossa.]]
Tampereen raitiotien vaunukaluston toimittajaksi valittiin tarjouskilpailulla lokakuussa 2016 [[kajaani]]lainen vaunuvalmistaja [[Transtech]]. Päätöksestä valitettiin kuitenkin kilpailevan valmistajan toimesta markkinaoikeuteen, jossa valitus hylättiin lokakuussa 2017. Tämän jälkeen Transtech ja Tampereen kaupunki allekirjoittivat sopimuksen raitiovaunujen toimittamisesta. Ensimmäisessä vaiheessa vaunuja toimitetaan 19 ja toisessa vaiheessa 5–6 vaunua lisää. Vaunuhankintaan sisältyy optio 46 lisävaunusta (ensimmäisten 19 vaunun jälkeen), millä varaudutaan raitiotiejärjestelmän tuleviin laajennuksiin. Ensimmäisiä vaunuja on tavoitteena päästäpäästiin koeajamaan vuonna 2020.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://yle.fi/uutiset/3-9885078 | Nimeke =Tampere ja Transtech allekirjoittivat sopimuksen raitiovaunuista – Vuoden viivästys ei vaaranna aikataulua | Julkaisija =Yle | Viitattu =29.6.2018}}</ref> Kokonaisuudessaan ensimmäisen ja toisen vaiheen tilaus sisältää 26 vaunua. Yhden vaunun hankintahinta on 3,2–3,8 miljoonaa euroa ja koko tilauksen arvo noin 97,5 miljoonaa euroa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Ala-Heikkilä, Minna| Otsikko =Ratikkatoimittaja Transtech: Raitiovaunut eivät välttämättä valmistu samaan aikaan raitiotien kanssa | Julkaisu =Aamulehti | Ajankohta =6.10.2017 | Selite =Päivitetty 9.10.2017 | www =https://www.aamulehti.fi/uutiset/ratikkatoimittaja-transtech-valituksen-tuomasta-viivytyksesta-viela-ei-uskalla-luvata-etta-vaunut-ovat-valmiit-kun-raitiotie-valmistuu-200443741/ | Viitattu =29.6.2018}}</ref>
 
Tampereen [[raitiovaunu]]jen malli on nimeltään [[Artic|ForCity Smart Artic X34]], ja ne ovat 37,3 metriä pitkiä, matalalattiaisia ja molempiin suuntiin ajettavia. Vaunujen hankintasopimukseen sisältyy optio vaunujen pidentämisestä 47-metrisiksi. Tammikuussa 2018 teollisen muotoilun toimisto Idis Design valittiin raitiovaunujen muotoilijaksi. Raitiovaunujen pääratkaisut suunniteltiin alkuvuodesta, ja vuoden aikana muotoilun toimivuutta hiottiin valmistamalla todellisen kokoinen malliraitiovaunu eli [[maketti]], jolla kuvataan muotoilun yksityiskohtia. Ensimmäinen, ns. raakamaketti valmistui maaliskuussa 2018, ja lopullinen maketti saapui Tampereelle kaupunkilaisten tutustuttavaksi helmikuussa 2019. Transtech aloitti raitiovaunujen valmistuksen [[Otanmäen vaunutehdas|Otanmäessä]] joulukuussa 2018; ensimmäinen vaunu valmistui ja toimitettiin Tampereelle vuoden 2020 toukokuussa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.tampereenratikka.fi/tampereen-ratikka-on-pohjoismaiden-suurin-ja-tamperelaisten-kanssa-suunniteltu-ratikan-voi-bongata-liikenteessa-kesa-heinakuun-taitteesta-alkaen/|nimeke=Tampereen Ratikka on Pohjoismaiden suurin ja tamperelaisten kanssa suunniteltu|tekijä=Tampereen Ratikka|julkaisu=|ajankohta=8.6.2020|julkaisija=|viitattu=3.7.2020}}</ref> Jo helmikuussa 2020 Škoda Transtech oli järjestänyt Tampereelle [[Linke-Hofmann-Busch|LHB:n]] vuonna 1981 valmistaman [[TW 6000]] -raitiovaunun testivaunuksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rautatieuutiset.uutisparkki.com/wp/?cat=59 | Nimeke = Tampereen raitiotien testaukseen Saksassa käytössä ollut raitiovaunu – varikon ja radan testit alkavat maaliskuussa | Tekijä = | Ajankohta = 4.5.2020| Julkaisija = Tampereen raitiotieRaitiotie Oy| Viitattu = 23.2.2020 }}</ref>
 
Vaunussa on tilaa jopa 264 matkustajalle, joista 104 istumapaikoilla. Vaunujen suurin liikennöintinopeus on 70 kilometriä tunnissa; reitin keskinopeus on 19–22 kilometriä tunnissa. Siirtymä laiturin ja vaunun välillä on tasoeroton ja esteetön.<ref name ="tietoa"/> Lokakuussa 2018 julkistettiin raitiovaunun muotoilu sekä vaunun väritys, joksi valikoitui yleisöäänestyksellä tiilenpunainen<ref name =väri/>.
Rivi 67:
''Katuverkossa kulkeva moderni raitiotie'' -vaihtoehto oli erilainen kuin aikaisemmat, rataverkon käyttöön perustuvat suunnitelmat: rataverkon maastokäytävää ja penkerettä hyödynnettäisiin korkeintaan ahtaalla [[Pispalanharju|Pispalan kannaksella]], muuten liikennöitäisiin pääosin täysin omilla raiteilla katuverkossa ja omalla väylällä katujen reunassa, katujen keskellä tai yhdistetyillä bussi-raitiovaunukaistoilla. Pikaratikkakritiikin pohjalta suunniteltu moderni katuraitiotie ei myöskään tarvitsisi kalliimpaa duokalustoa.<ref name="LJS"/>
 
TASE 2025 -projektin suosituksessa vuonna 2007 liikennejärjestelmäksi päädyttiin suosittelemaan järjestelmää, joka käsittää maan päällä kulkevan modernin katuraitiotien Tampereella ja Pirkkalassa, ja toisaalta olemassa olevien valtion ratojen puitteissa kulkevan lähijunan Nokialla, Lempäälässä ja osin Ylöjärvellä. Kaupunkiraitiotiellä on laajentumismahdollisuudet tulevaisuudessa myös Kangasalan ja Ylöjärven puolelle. [[Tampereen seutukunta|Tampereen seudun kuntien]] ja toimijoiden lausuntojen mukaan raitiotien ja lähijunaliikenteen edellytysten rakentaminen tulisi käynnistää suunniteltua nopeammalla aikataululla ja suuremmassa laajuudessa: [[paikallisjuna|lähijunanlähijuna]]n tulisi liikennöidä [[Toijala]]an asti ja toisen linjan Tampereelta [[Orivesi|Orivedelle]].<ref name ="historia"/>
 
TASE 2025 -liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistuttua yhdessä seudun Rakennesuunnitelma 2030:n kanssa vuoden 2010 alussa päätettiin käynnistää Tampereen ''kaupunkiraitiotien'' alustavan yleissuunnitelman valmistelu.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.tampere.fi/tampereinfo/viestinta/tiedotteet/2011/62CtEiPyO.html |Nimeke=Kaupunkiraitiotien alustava yleissuunnitelma Hervanta–Lentävänniemi-osuudelle valmistui|Tekijä=Hyry, Anna-Leea |Ajankohta=2010-10-05|Julkaisija=Tampereen kaupunki|Viitattu=2012-09-18}}</ref> Alustavan yleissuunnitelman tavoitteena oli rajata vaihtoehdot muutamaan reittivaihtoehtoon, joista lopullinen linjaus valittaisiin yleissuunnitelmassa. Lisäksi verrattiin raitiotien tuomia etuja ja haittoja kehitettävään linja-autoliikenteeseen ja nollavaihtoehtoon nähden. Raitiotien alustava yleissuunnitelma valmistui syksyllä 2011.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=Tampereen kaupunkiraitiotien alustava yleissuunnitelma valmistunut|Julkaisu=Rakennuslehti|Ajankohta=7.10.2011|www=https://www.rakennuslehti.fi/2011/10/tampereen-kaupunkiraitiotien-alustava-yleissuunnitelma-valmistunut/|Viitattu=5.5.2020}}</ref>
Rivi 80:
Kehitysvaiheessa yleissuunnitelmaa tarkennettiin, mm. joitakin raitiotieradan linjauksia ja pysäkkejä muutettiin ja raitiotien reitille laadittiin uudet katusuunnitelmat. Kesäkuussa 2015 kaupunginvaltuusto päätti jakaa hankkeen kolmen sijasta kahteen osaan, joista ensimmäisessä rakennetaan raitiotie keskustasta keskussairaalalle ja Hervantaan.<ref name =aikataulu/> Tampereen raitiotien rakentajiksi valittiin 22. kesäkuuta [[Pöyry (yritys)|Pöyryn]], [[NRC Group Finland|VR Trackin]] ja [[YIT|YIT:n]] muodostama ryhmittymä.<ref>{{Lehtiviite| Tekijä=|Otsikko=Tampereen raitiotielle valittiin rakentajat|Julkaisu=Taloussanomat|Ajankohta=22.6.2015 |www=http://www.taloussanomat.fi/porssi/2015/06/22/tampereen-raitiotielle-valittiin-rakentajat/20157955/170|Viitattu=2016-03-06}}</ref> Raitiotien toteutussuunnitelma, kustannusarvio ja vaikutusten arviointi valmistuivat 5. syyskuuta 2016. Tällöin raitiotien infrastruktuurin kokonaiskustannukseksi varmistui 283 miljoonaa euroa.<ref>{{ Verkkoviite | Osoite =http://www.tampere.fi/liikenne-ja-kadut/liikenne-ja-katusuunnittelu/raitiotie.html | Nimeke =Raitiotien toteutussuunnitelma, kustannusarvio ja vaikutusten arviointi valmistuivat | Julkaisija =Tampereen kaupunki | Viitattu =12.8.2017 }}</ref> Lopullisen päätöksen raitiotien rakentamisesta teki kaupunginvaltuusto kokouksessaan 7. marraskuuta.<ref name =päätös></ref>
 
Kaupunginhallitus päätti 18. joulukuuta 2017, että raitiotien toisen osan kehitysvaihe aloitetaan ja tilataan Raitiotieallianssilta. Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto päättää 2. vaiheen rakentamisesta viimeistään lokakuussa 2020.<ref name =aikataulu>{{ Verkkoviite | Osoite =https://www.tampere.fi/liikenne-ja-kadut/liikenne-ja-katusuunnittelu/raitiotie/hankkeen-eteneminen-ja-aikataulu.html | Nimeke =Hankkeen eteneminen ja aikataulu | Julkaisija =Tampereen kaupunki | Viitattu =29.6.2017 }}</ref> Kaupunginvaltuusto päätti 2. vaiheen rakentamisesta 19. lokakuuta 2020<ref name="osa2"/>.
 
Ajatus rakentaa jo ensimmäisessä vaiheessa pistoraide Hämeenkadulta [[Hatanpään valtatie]]lle [[Ratina]]an ja [[Tampereen linja-autoasema|linja-autoasemalle]] virisi kaupunginvaltuustossa vuonna 2018 ja otettiin loppuvuodesta jatkosuunnitteluun.<ref>{{ Verkkoviite | Osoite =https://yle.fi/uutiset/3-10071549?origin=rss | Nimeke =Tampereen kaupunginhallitus palautti ratikan Hatanpään linjan valmisteluun | Julkaisija =Yle | Viitattu =25.8.2019 }}</ref> Seuraavana vuonna linjauksesta valmistui katusuunnitelmaluonnos, joka eteni päätöksentekoon.<ref>{{ Verkkoviite | Osoite =https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/ajankohtaista/tiedotteet/2019/08/16082019_6.html | Nimeke =Raitiotien katusuunnitelman luonnos Hatanpään valtatielle esittelyssä verkossa ja suunnittelupäivystyksissä 20. ja 21.8. | Julkaisija =Tampereen kaupunki | Viitattu =25.8.2019 }}</ref> Päätös osuuden rakentamisesta tehtiin 25. marraskuuta 2019, jolloin kaupunginvaltuusto hyväksyi jatko-osan rakentamisen. Osuuden pysäkki sijaitsee Sorin aukion kohdalla, ja se palvelee keskussairaalalle suuntautuvan linjan 4 toisena päätepysäkkinä. Liikenteen Hatanpään valtatien osuudella on määrä alkaa loppuvuodesta 2021 ja kokonaan töiden on tarkoitus valmistua syksyllä 2022.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Pesonen, Heidi; Huovinen, Jorma | Otsikko =Hatanpään valtatie siirtyy ratikka-aikaan | Julkaisu =Aamulehti | Sivut =4–5 | Ajankohta =26.11.2019 | Viitattu =26.11.2019 | www =https://www.aamulehti.fi/a/05b343be-87f3-43fb-99a8-c261af62e02a}}</ref>
Rivi 89:
Raitiotien rakentajana toimii Raitiotieallianssi, joka on [[Pöyry]]n, [[NRC Group Finland|VR Trackin]] ja [[YIT|YIT:n]] muodostama yhteenliittymä. Rakentaminen aloitettiin valtuuston päätöksen jälkeen valmistelevilla töillä loppuvuodesta 2016, ja varsinaisesti radan rakentaminen aloitettiin tammikuussa 2017. Alkuvaiheessa työt aloitettiin Insinöörinkadulla, [[Hervannan valtaväylä]]llä ja [[Itsenäisyydenkatu|Itsenäisyydenkadulla]]. Myöhemmin samana vuonna työt aloitettiin [[Hämeenkatu (Tampere)|Hämeenkadulla]], [[Pirkankatu|Pirkankadulla]], [[Sammonkatu|Sammonkadulla]], Tekunkadulla, Hermiankadulla ja varikon tontilla Hervannassa. Tampereen ensimmäiset raitiotiekiskot laskettiin Insinöörinkadun ja Kanjoninkadun risteykseen 18. toukokuuta 2017. Lisäksi aloitettiin [[Paasikiven–Kekkosentie|Kekkosentien]] ylittävän sillan rakentaminen ja muokattiin useita vanhoja siltoja raitiotielle sopiviksi. Kaikkiaan vuonna 2017 saatiin valmiiksi noin kilometrin verran raitiotietä.<ref name ="tiedotteet">{{Verkkoviite | Osoite =https://raitiotieallianssi.fi/tiedotteet/ | Nimeke =Tiedotteet | Julkaisija =Raitiotieallianssi | Viitattu =4.5.2020}}</ref>
 
Vuonna 2018 rakennustyöt aloitettiin lähes kaikilla lopuillakin ensimmäisen vaiheen osuuksilla, kuten [[Teiskontie]]llä, Hämeenkadun itäpäässä, [[Hämeenpuisto]]ssa ja Ensitiellä. Lisäksi aloitettiin uusien raitiotiesiltojen rakennustyöt Hervannan kanjonin ja [[Tampereen kehätie|kehätien]] ylitse, kuten myös rinnakkaishankkeena [[Hämeensilta|Hämeensillan]] perusparannus. Kesäkuussa kylvettiin ensimmäiset kokeiluluontoiset nurmirataosuudet Sammonkadulle. Loppuvuodesta ryhdyttiin myös palauttamaan useita työnaikaisia liikennejärjestelyjä lopullisiksi sekä istutettiin raitiotiereitille ensimmäiset uudet katupuut. Loppuvuodesta saatiin katurakentaminen useilla kaduilla päätökseen ja myös [[Hervanta|Hervannan]] kanjonin silta valmistui. Vuosi 2018 oli raitiotien rakentamisen vilkkain vuosi, jolloin rataa myös valmistui kaikkiaan lähes viisi kilometriä.<ref name ="tiedotteet"/>
 
Alkuvuodesta 2019 aloitettiin ensimmäisten [[ajojohdin|ajojohtimien]] ripustus Hervannan valtaväylän varteen ja Insinöörinkadulle. Ratalinjan rakennustyöt alkoivat myös [[Hervantajärvi (kaupunginosa)|Hervantajärven]] alueella. Varikkorakennukset saatiin ulkoisesti valmiiksi ja sisätöitä jatkettiin. Kiskoasennukset alkoivat myös Hervannan valtaväylällä alkukesästä, ja suurin osa raitiotieradasta valmistui kesän 2019 aikana. Lisäksi istutettiin katupuita ja rakennettiin nurmirataosuuksia. Myös ensimmäiset keskustan katuosuudet valmistuivat Hämeenkadulle ja Itsenäisyydenkadulle. Loppuvuodesta valmistuivat työt mm. Insinöörinkadulla ja varikkoalueella sekä ajojohtimia lukuun ottamatta Sammonaukiolla, Sammonkadulla ja Teiskontiellä. Vuonna 2019 rataa valmistui noin kahdeksan kilometriä. Hämeensillan perusparannus valmistui vuodenvaihteessa.<ref name ="tiedotteet"/>
 
Varikolta Hervannan kautta [[Turtola (Tampere)|Turtola]]n pysäkille ulottuva rataosuus valmistui liikennöitävään kuntoon keväällä 2020, jolloin sillä aloitettiin koeajot [[Saksa]]sta käytettynä hankitulla raitiovaunulla. Koko ensimmäisen vaiheen ratatyöt valmistuivat lokakuussa 2020. Kokonaan ensimmäisen vaiheen rakennustyöt valmistuvat loppuvuodesta, jolloin koeajot alkavat koko rataosuudella.<ref name ="tiedotteet"/>
 
== Poliittinen tilanne ==
Rivi 109:
Vastustajien mukaan vanhempi pikaraitiotiesuunnitelma oli liian kallis hyötyihin nähden ja kulkee syrjässä asutuksesta. Joidenkin vastustajien mukaan olisi tullut halvemmaksi kehittää bussiliikenteelle [[Bussimetro|omat kaistat]] kuin rakentaa raitiotietä. Tätä vastustusargumenttia käytettiin myös pikaratikkakritiikin pohjalta olennaisesti muutettua modernia katuraitiotiejärjestelmää vastaan. Vastustajat eivät kuitenkaan esittäneet suunnitelmia tai talouslaskelmia miten joukkoliikenteen kokonaisuus hoidettaisiin ilman modernia katuraitiotietä.
 
Vaikka kaupunginvaltuustossa esiintyi suuria erimielisyyksiä raitiotien rakentamisen suhteen, oli hankkeen kannatus kuitenkin vastustusta voimakkaampaa. Hanke hyväksyttiinkin lopulta marraskuussa 2016 melko suurella marginaalilla; 67 kaupunginvaltuutetusta 41 äänesti raitiotien puolesta ja 25 sitä vastaan yhden valtuutetun äänestäessä tyhjää.<ref name =päätös></ref> Raitiotien toisen osan rakentamispäätös lokakuussa 2020 puolestaan hyväksyttiin äänin 56 puolesta ja 11 vastaan<ref name="osa2"/>.
 
== Järjestelmän laajentaminen ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Tampereen_raitioliikenne”