Ero sivun ”Rauma-Repola Oceanics” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 20:
MIR-sukellusalukset pystyivät sukeltamaan niin syvälle, että Yhdysvaltain näkökulmasta Neuvostoliitolla oli niiden ansiosta liian hyvä toimintakyky esimerkiksi sukellusveneiden kuunteluun tarkoitettujen poijujen tavoittamisessa sekä syvällä sijaitsevien yhteyskaapelien katkaisemisessa. MIR alusten manipuloitavuus 6 000 metrin syvyydessä oli omaa luokkaansa jopa Yhdysvaltain teknologiaan verrattuna. Suomi oli 1980-luvun lopussa puolueeton maa, eikä se ollut sitoutunut Neuvostoliittoa eikä sen liittolaisia vastaan suunnattuun [[COCOM]]-vientikieltoon.
Yhdysvaltain puuttuminen Rauma-Repolan ja Neuvostoliiton väliseen kauppaan osoitti, että [[Ronald Reagan]]in johtama läntinen suurvalta kävi [[kylmä sota|kylmää sotaa]] myös syrjäisellä sivunäyttämöllä. Yhdysvaltain Helsingin-suurlähetystö ilmoitti presidentti [[Mauno Koivisto]]lle niistä kielteisistä seurauksista, joita kaupan toteutuminen aiheuttaisi suomalaisille yrityksille Yhdysvalloissa. Heinäkuussa 1986 Euroopan asioista vastannut apulaisulkoministeri [[Rozanne Ridgway]], joka oli 1970-luvun lopulla toiminut suurlähettiläänä Helsingissä, kävi ilmoittamassa Koivistolle, että suomalaisten metallurgisella saavutuksella oli haitalliset vaikutukset suurvaltojen väliseen voimatasapainoon.<ref name="tarkka"/> Koivisto närkästyi yhdysvaltalaisten kannanotoista ja luonnehti Yhdysvaltain toimintaa kiristykseksi, jossa yksityinen yritys kaapattiin panttivangiksi yksipuolisen kauppasaarron perusteella. Suomen lainsäädännön mukaan valtiovalta ei voinut puuttua yritysten tuotekehittelyyn ja vientikaupan suuntautumiseen, kunhan ne eivät rikkoneet Suomen lakeja. Koivisto ilmoitti kantansa kirjeitse myös Yhdysvaltain varapresidentille [[George H. W. Bush|George Bush]]ille.<ref name="tarkka"/>
Tauno Matomäen mukaan yhdysvaltalaisia oli informoitu hankkeesta ennakolta eikä näillä ollut aluksi ollut mitään sitä vastaan. Kohu nousi vasta, kun alukset valmistuivat ja ne osoittautuivat toimiviksi. Kumpikin suurvalta halusi pitää syvimmät meret omana reviirinään, ja osaltaan niiden kiinnostusta selitti se, että Yhdysvaltain suurkaupungit sijaitsivat Atlantin ja Tyynenmeren rannikoilla, silloisen Neuvostoliiton suurkaupungit taas sisämaassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001854071.html | Nimeke=Vuorineuvos Matomäki: "Sukellusveneiden valmistus mahdotonta Suomessa" | Tekijä=Manninen, Laura | Ajankohta=23.10.2014 |Julkaisija=Ilta-Sanomat }}</ref>
| |||