Ero sivun ”Sigtunan tuho” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 18335985, jonka teki 2001:14BB:42:D77E:DC9:A3AE:8FC5:A1AF (keskustelu) Lähteetön. Merkkaus: Kumoaminen |
p "s. luku–luku" |
||
Rivi 6:
Sigtunassa tehtyjen arkeologisten kaivausten perusteella Sigtuna jatkoi kasvamistaan ja vaurastumistaan hävityksen jälkeenkin, aina 1300-luvun puoliväliin saakka. Kaupungin polttamisesta kertovaa noki- ja tuhkakerrosta ei kaivauksissa ole havaittu lainkaan.
Eerikinkronikkaa kirjoitettaessa 1320-luvulla [[Karjala]]n valloitus oli Ruotsissa ajankohtainen asia. [[Karjalaiset]] olivat tehneet vuonna [[1257]] sotaretken Ruotsiin ja [[Aleksanteri IV (paavi)|Paavi Aleksanteri IV]]:n Upsalan electukselle lähettämän kirjeen perusteella kuningas [[Valdemar Birgerinpoika|Valdemar]] oli tästä katkera, koska retken seurauksena "monia kristittyjä kuoli, haavoittui ja joutui vangeiksi". Sotaretken seurauksena Paavi antoi ristiretkijulistuksen karjalaisia vastaan ja Ruotsi teki vuonna [[1293]] niin sanotun [[Kolmas ristiretki Suomeen|kolmannen ristiretken Suomeen]]. Sotaretken seurauksena karjalaisten neljätoista [[Kihlakunta|kihlakuntaa]] joutuivat Ruotsin valtaan.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä = Toimittanut Martti Linna|Nimeke = Suomen varhaiskeskiajan lähteitä|Vuosi = 1989.|Sivu =
1600-luvulla muistiin merkityn ruotsalaisen perimätiedon mukaan mukaan karjalaiset veivät sotasaaliina mukanaan Sigtunan kirkon oven, jonka sitten lahjoittivat Novgorodiin. [[Pyhän Sofian katedraali (Novgorod)|Kyseinen ovi]] on tutkimusten mukaan valmistettu Saksan [[Magdeburg]]issa ja asennettu paikalleen vasta 1450-luvulla.<ref>http://nav.shm.ru/en/exhibits/1445/ </ref>
Rivi 16:
==Tutkimuskirjallisuutta==
*Tarvel, Enn 1992: Sigtunan tuhoaminen 1187. Julku, Kyösti (toim.): ''Suomen varhaishistoria''. Studia historica septentrionalia 21. Rovaniemi,
==Lähteet==
|