Ero sivun ”Siirtolaisuus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p "luku–luku"
Rivi 58:
Toisen maailmansodan jälkeen pääasiallisena kohdemaana Pohjois-Amerikassa oli Kanada. Vuosien 1940 ja 1960 välisenä aikana Kanadaan muutti noin 15&nbsp;200 suomalaista, mutta Yhdysvaltoihin enää alle puolet tästä eli noin 6&nbsp;300 henkilöä.<ref> ''Otavan iso tietosanakirja'', osa 7, palsta 1395. Helsinki: Otava, 1964.</ref>
 
Siirtolaisuutta muihin [[Pohjoismaat|Pohjoismaihin]] on Suomen alueelta ja Suomesta ollut pitkään. Suuri muuttoliike [[Ruotsi]]in Suomesta tapahtui 1960-luvulla, jolloin työn ja paremman elintason toivossa Suomesta tehtiin noin 198&nbsp;000 muuttoa (vuodet 1961-19701961–1970)<ref>[https://www.scb.se/Grupp/Hitta_statistik/Historisk_statistik/_Dokument/SOS/Befolkningsstatistik/Befolkning%20Befolkningsforandringar%201961-1970.pdff Beflknings förändringar 1961–1970, Historisk statistik] {{sv}}</ref>. Siirtolaisuus kohdistui Ruotsin suuriin teollisuuskeskuksiin, eritoten autoteollisuudesta eläville paikkakunnille.
 
[[Venäjä]] on aina ollut yksi siirtolaisuuden kohdemaa. [[Etelä-Amerikka]]an perustettiin usein hyvin idealistisin aattein siirtokuntia, joiden piti olla onneloita, missä ihmiset saattoivat toteuttaa vapaasti omia toiveitaan ja omistaa maata ja tehdä työtä vapaana yhteiskunnan painolastista. Usein ehkäpä juuri melko [[Anarkismi|anarkistinen]] yhteiskuntamalli ei luonut näistä siirtokunnista erityisen elinvoimaisia, joskin jotkut niistä ovat yhä elossa ja toimivat tavalla tai toisella.