Versio 17. lokakuuta 2020 kello 17.27 muokkaa TuomoS (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 1 253 muokkausta Ydinasekokeissa vapautui paljon tritiumia. Korjattu vanhentunut linkki lähdeviitteessä. ← Vanhempi muutos		Versio 17. lokakuuta 2020 kello 22.58 muokkaa kumoa TuomoS (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 1 253 muokkausta Hajoaminen Uudempi muutos →
Rivi 2: '''Tritium''' (T tai <sup>3</sup>H) on [[vety\|vedyn]] [[radioaktiivisuus\|radioaktiivinen]] [[isotooppi]]. Tritium-ytimessä on yksi [[protoni]] ja kaksi [[neutroni]]a. Tritiumin löysivät [[Ernest Rutherford]], M. L. Oliphant ja Harteck vuonna 1934 pommittaessaan [[deuterium]]-atomeja deuteroneilla eli deuterium-atomin ytimillä. Tritiumin [[puoliintumisaika]] on 12,3 vuotta. Yhden tritium-gramman aktiivisuus on 356 [[Becquerel\|terabecquereliä]]. Se hajoaa [[Beetahajoaminen\|beeta-miinus-hajoamisella]] [[Helium-3\|helium-3:ksi]], [[elektroni]]ksi ja [[antineutriino]]ksi. Syntyvän elektronin energia on hyvin matala, keskimäärin 5,7 [[Elektronivoltti\|kiloelektronivolttia]]. Matalan energiatason takia tritiumin hajoamisessa syntyvän [[beetasäteily]]n kantama on hyvin lyhyt, ja se pysähtyy jo [[iho]]n kuolleeseen pintakerrokseen. Siksi tritium voi aiheuttaa terveyshaittoja vain, jos sitä päsee elimistön sisään. Säteilyn matalan energiatason ansiosta tritium aiheuttaa pienen [[Absorboitunut annos\|säteilyannoksen]] suhteessa sen aktiivisuuteen.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.nrc.gov/docs/ML1029/ML102990093.pdf\|nimeke=Health Effects, Dosimetry and Radiological Protection of Tritium\|julkaisija=Canadian Nuclear Safety Commission\|viitattu=2020-10-17\|ajankohta=2010\|selite=Luku 2.1\|kieli={{en}}}}</ref> Tritiumin [[puoliintumisaika]] on 12,32 vuotta. Pieniä määriä tritiumia muodostuu [[yläilmakehä]]ssä, kun [[kosminen säteily\|kosmiset säteet]] iskeytyvät [[typpi]]molekyyleihin. [[Ydinvoimala\|Ydinvoimaloissa]] muodostuu [[ydinreaktio]]iden yhteydessä tritiumia, jota pääsee lauhdutusveden mukana veteen. Tritiumia levisi ilmakehään 1950- ja 1960-lukujen [[Ydinkoe\|ydinasekokeissa]]. Niiden jälkeen tritiumin määrä ilmakehässä on laskenut.<ref name="epa">{{Verkkoviite \| Osoite =https://www.epa.gov/radiation/radionuclide-basics-tritium \| Nimeke =Radionuclide Basics: Tritium \| Julkaisija =U.S. Enviromental Protection Agency \| Viitattu = 17.10.2020 \| Kieli ={{en}} }}</ref> Tritiumia voidaan myös valmistaa reaktoreissa pommittamalla [[litium]]-6:ta tai [[deuterium]]ia neutroneilla.<ref name="fusion" /> ▼ ▲~~Tritiumin [[puoliintumisaika]] on 12,32 vuotta.~~ Pieniä määriä tritiumia muodostuu [[yläilmakehä]]ssä, kun [[kosminen säteily\|kosmiset säteet]] iskeytyvät [[typpi]]molekyyleihin. [[Ydinvoimala\|Ydinvoimaloissa]] muodostuu [[ydinreaktio]]iden yhteydessä tritiumia, jota pääsee lauhdutusveden mukana veteen. Tritiumia levisi ilmakehään 1950- ja 1960-lukujen [[Ydinkoe\|ydinasekokeissa]]. Niiden jälkeen tritiumin määrä ilmakehässä on laskenut.<ref name="epa">{{Verkkoviite \| Osoite =https://www.epa.gov/radiation/radionuclide-basics-tritium \| Nimeke =Radionuclide Basics: Tritium \| Julkaisija =U.S. Enviromental Protection Agency \| Viitattu = 17.10.2020 \| Kieli ={{en}} }}</ref> Tritiumia voidaan myös valmistaa reaktoreissa pommittamalla [[litium]]-6:ta tai [[deuterium]]ia neutroneilla.<ref name="fusion" /> Tritium voi esiintyä [[kaasu]]maisena, mutta yleisimmin tritium esiintyy muodossa, jossa toinen vesimolekyylin vetyatomeista on korvautunut sillä.<ref name="epa" />

Ero sivun ”Tritium” versioiden välillä