Ero sivun ”Ruotsin kieli” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaus: Tämä muokkaus on kumottu
p Käyttäjän 109.240.255.222 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Xstoe tekemään versioon.
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
Rivi 51:
* 5. deklinaation sanoilla ei ole monikon tunnusta. Deklinaatioon kuuluu sekä neutri- että epäneutrisanoja, esimerkiksi ''barn'' ’lapsi’ (ett barn, barn''et'', barn, barn''en'') ja ''djur'' ’eläin’ (ett djur, djur''et'', djur, djur''en''). Kaikki epäneutrimuotoiset -are-loppuiset tekijännimet kuuluvat 5. deklinaatioon, kuten ''lärare'' ’opettaja’ (en lärare, lärare''n'', lärare, lärar''na''). Joillakin sanoilla esiintyy monikossa vokaalimuutos, kuten ''mus'' ’hiiri’ (en mus, mus''en'', möss, möss''en'') ja ''man'' ’mies’ (en man, mann''en'', män, männ''en'').
 
[[Sija|Sijoja]] on nominatiivin lisäksi ruotsissa vain [[genetiivi]], joka substantiiveilla muodostetaan lisäämällä sanan loppuun s-pääte. Persoonapronomineilla on enimmäkseen epäsäännölliset genetiivit.
 
Adjektiivit taipuvat ruotsissa suvun, luvun ja määräisyyden mukaan. Monikkomuoto ja määräinen muoto ovat yleensä samat, ja niitä kutsutaankin joskus yhteisnimityksellä a-muoto, koska ne loppuvat a-kirjaimeen. Esimerkiksi en ''skön'' blomma (kaunis kukka), ett ''skönt'' hus (kaunis talo), ''sköna'' blommor (kauniita kukkia, kauniit kukat). Lisäksi on vertailumuodot, esimerkiksi ''skönare'' (= kauniimpi) ja ''skönast(e)'' (= kaunein).
 
[[Persoonapronomini]]t ovat jag (minä), du (sinä), han (hän, maskuliini), hon (hän, feminiini), vi (me), ni (te) ja de (he). Vastaavat [[Objekti (lauseenjäsen)|objektimuodot]] samassa järjestyksessä ovat mig, dig, honom, henne, oss, er ja dem. Vastaavat genetiivimuodotomistusmuodot samassa järjestyksessä ovat min (neutrissa mitt, monikossa mina), din (ditt, dina), hans, hennes, vår (vårt, våra), er (ert, era) ja deras.
 
=== Verbien taivutus ===