Ero sivun ”Klassikko” versioiden välillä

1 015 merkkiä lisätty ,  2 vuotta sitten
täydenn lähteen muk, pois korjattava-m
[katsottu versio][katsottu versio]
p (Botti poisti 1 Wikidatan sivulle d:q2976603 siirrettyä kielilinkkiä)
(täydenn lähteen muk, pois korjattava-m)
{{tämä artikkeli|käsittelee taiteen ja tieteen käsitettä. Katso [[Klassikko (täsmennyssivu)|täsmennyssivu]] sanan muista merkityksistä.}}
{{korjattava|Ei lähteitä. SIsältönä kuusi virkettä latteita hauki-on-kala -mielipiteitä}}
'''Klassikko''' on arvostettu ja esimerkillinen teos miltä tahansa [[taide|taiteen]] tai [[tiede|tieteen]] alueelta. Klassikon asemaan teos ei nouse kovinkaan helposti, vaan siihen voi mennä vuosikymmeniä. Klassikoksi nouseminen ei kuitenkaan välttämättä vaadi pitkän ajan kulumista.{{Kenen mukaan}}
 
'''Klassikko''' on teos, joka pysyy ajankohtaisena ja tärkeänä vuodesta toiseen eri puolilla maailmaa. Siinä on kaikille ihmisille yhteistä ja tärkeää sanottavaa. Klassikossa käsitellään suuria kysymyksiä siten, että se herättää tunteita ja ajatuksia. Se on myös monitulkintainen, jolloin se antaa eri-ikäisille lukijoille erilaista ajateltavaa.<ref name=annola>[https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit/Mika_tekee_klassikosta_klassikon(49120) Mikä tekee klassikosta klassikon?] Suvi Annola. Helmet 4.1.2017. Viitattu 17.10.2020.</ref> Klassikon asemaan teos ei nouse kovinkaan helposti, vaan siihen voi mennä vuosikymmeniä. Silti teoksen nouseminen klassikoksi voi joskus tapahtua nopeastikin.{{Kenen mukaan}}
Klassikkoteoksessa tiivistyy jotain olennaista kulttuurista. Se kantaa mukanaan asenteita, arvostuksia ja maailmankatsomuksellisia periaatteita, ja sillä on usein kielellinen vaikutus eli ihmiset käyttävät esimerkiksi puheessaan lainauksia teoksesta.
 
Klassikkoteoksessa tiivistyy jotainkulttuurin olennaistajoitakin kulttuuristaolennaisia piirteitä. Se kantaa mukanaan asenteita, arvostuksia ja maailmankatsomuksellisia periaatteita, ja sillä on usein kielellinen vaikutus eli: ihmiset käyttävätmuistavat sen sisällön niin että voivat siteerata sitä sekä esimerkiksijuhlavissa puheessaanettä lainauksialeikillisissä teoksestatarkoituksissa.
Klassikkokirja ei välttämättä ole paljon luettu, esimerkkinä [[Alastalon salissa]].{{Lähde}}
 
Klassikoksi voi nousta myös vaikeasti avautuva, pienen yleisön teos kuten Volter Kilven [[Alastalon salissa]], mutta tällöin se ei ole kansan yhteistä omaisuutta. Yksi klassikon aseman edellytyksistä onkin se, että teos on suuren yleisön tuntema, kuten [[Edgar Rice Burroughs|Edgar Rice Burroughsin]] [[Tarzan|Tarzanit]]. <ref name=annola />
 
==Lähteet==
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
* {{Wikisitaatit-rivi}}
* [https://web.archive.org/web/20100306043847/http://www.lib.hel.fi/Page/3156f7ee-682f-4b68-82ea-ec756f214f22.aspx?groupId=f6a59db9-bce1-4f22-bad3-7eca2addfe4a&announcementId=b06ddab3-c85f-4c73-892a-d172cc746505 Helsingin kaupunginkirjasto: Ohuet klassikot]. Web Archive 2010.
* [https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006671626.html Olen seurannut yli kymmenen vuotta kirjaa ”1001 elokuvaa, jotka sinun pitää nähdä ennen kuolemaa” – Tätä kaikkea olen sen ansiosta löytänyt ja oivaltanut]. Miska Rantanen. HS lauantaiessee 17.10.2020.
 
{{tynkä/Taide}}
42 499

muokkausta