Ero sivun ”Patruuna” versioiden välillä

11 merkkiä poistettu ,  1 vuosi sitten
Reunasytytteisen patruunan toiminta. Hylsynkannassa on nallimassa, joka sytyttää ruudin. Ruuti ei toimi nallina. Nalli ei ole aina sijoitettu hylsyn takaosaan, vaikka näin pääsääntöisesti onkin.
[katsottu versio][katsottu versio]
(Kieli)
(Reunasytytteisen patruunan toiminta. Hylsynkannassa on nallimassa, joka sytyttää ruudin. Ruuti ei toimi nallina. Nalli ei ole aina sijoitettu hylsyn takaosaan, vaikka näin pääsääntöisesti onkin.)
Myöskään hylsy ei ole välttämätön osa: patruunan ruuti voidaan valmistaa niin kovaksi, että luoti ja nalli voidaan kiinnittää siihen ilman hylsyä. Viime aikojen suurin mielenkiinto on nimenomaan kohdistunut hylsyttömän ammuksen valmistamisen. Yritykset ovat kariutuneet tiiviysongelmaan ja siihen, että tarvittavasta nallista on jäänyt metallinkappaleita piippuun tai patruunapesään haittaamaan seuraavaa laukaisua. Lisäksi koska hylsyä ei ole ollut lämmöneristeenä, ovat em. patruunat olleet herkkiä nk. itsesytytykselle.
 
Reunasytytteisten patruunoiden materiaalivahvuuden tulee olla riittävän heikko, että iskuri saa lyötyä patruunan pohjan reunan sisään. Kasaan puristuva osa patruunaa sytyttää ruudin,hylsynkannan jokasisällä onolevan puristuvan osan kohdallanallimassan, jolloinjoka tämäsytyttää osa ruutia toimii tavallaan nallinaruudin.
 
==Ammus==
==Nalli==
{{Pääartikkeli|[[Nalli]]}}
Nalli on ainapääsääntöisesti sijoitettu hylsyn takaosaan. Nalli on messinkikuorinen ja sen sisältämä iskuherkkä räjähdysaine syttyy nallipiikin iskun vaikutuksesta. Nallin räjähtäminen sytyttää ruudin.
 
Eräs nykyään kadonnut patruunatyyppi on ns. piikkisytytyspatruuna, jossa aseen iskuvasara löi patruunan pohjasta sojottavaan piikkiin, joka sytytti hylsyn sisällä olevan nallimassan – 1800-luvun lopulla varsinkin Belgiassa valmistettiin suuria määriä näitä patruunoita käyttäviä halpoja taskurevolvereita, jotka ovat Suomessakin suhteellisen yleisiä.
Rekisteröitymätön käyttäjä