Ero sivun ”Liittouma 90/Vihreät” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 54:
Vuoden 2002 vaaleissa äänisaalis oli 8,6 % ja 55 paikkaa, ja vihreät säilyttivät hallituspaikkansa pitkälti karismaattisen johtajansa [[Joschka Fischer]]in ansiosta. Vuoden 2004 eurovaaleissa vihreät saivat 13 paikkaa Saksan 99 edustajasta.
 
Vuoden 2013 aikana vihreitä riepotteli pedofiliaskandaali. Esiin nostettujen materiaalien mukaan puolue kampanjoi perustamisestaan ainakin 1980-luvun puoliväliin saakka seksuaalivähemmistöjen oikeuksien ohella myös pedofiilien puolesta. Aihe oli tosin aikaansaanut skandaalin jo vuonna 1983 kun liittopäivien ikäpuheenjohtajaksi oli nousemassa vihreiden Werner Vogel, mljoka oli paitsi entinen [[Sturmabteilung|SA]]-mies ja kansallissosialisti, myös tunnettu kampanjoinnistaan pedofilian laillistamiseksi. pedofiilitKohun puolestamyötä Vogel oli pakotettu luopumaan mandaatistaan jo ennen ikäpuheenjohtajan tehtäviin kuuluvaa liittopäivien avauspuhetta. VihreänMyös vihreän liikkeen veteraani [[Daniel Cohn-Bendit]] kirjoitti 1975 omaelämäkerrassaan seksuaalisista kokemuksistaan lasten kanssa frankfurtilaisessa päiväkodissa. Skandaalin myötä vihreät pyysivät politiikan tutkimuksen professori Franz Walteria selvittämään puolueen aikaisempia yhteyksiä hyväksikäyttöön, selvitysten perusteella puolue päätyi vuonna 2015 maksamaan korvauksia kolmelle hyväksikäytön uhrille. Myöhemmin vihreät olivatovat olleet eturivissä vaatimassa katolista kirkkoa tilille lasten hyväksikäyttötapauksista.<ref>http://www.spiegel.de/international/germany/past-pedophile-links-haunt-german-green-party-a-899544.html</ref>
 
Syyskuun 2013 katastrofaalisen liittopäivävaalitappion syynä vihreiden entinen puheenjohtaja Joschka Fischer piti puoluejohdon veronkorotuksia vaatinutta vaalikampanjalinjaa. Puolue sai 8 % äänistä, vaikka vielä kaksi vuotta aiemmin sen kannatus oli 20 %. Koko vihreiden hallitus ja johto erosivat.<ref>[http://www.hs.fi/ulkomaat/a1379990077979 Saksan vaalit hävinneiden puolueiden johdossa joukkoero], Katarina Baer, Helsingin Sanomat 24.9.2013.</ref>