Ero sivun ”Ármin Vámbéry” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 4:
Vámbéry ajoi innokkaasti Englannin [[Keski-Aasia|keskiaasialaisen]] vallan asiaa, mikä seikka luonnollisesti herätti ihastusta Englannissa ja mielipahaa Venäjällä. Vámbéryn tieteellisistä teoksista ovat arvokkaimmat ne, jotka sisällykseltään ovat aineskokoelmien luontoisia, esimerkiksi [[Tšagatain kieli|tšagatai-turkkilainen]] sanasto ''Abuska'' (1862), ''Čagataische Sprachstudien'' (1867), ''Uigurische Sprachmonumente und das Kudatku Bilik'' (1870), ''Altosmanische Sprachstudien'' (1901) ja ''Jusuf und Ahmed'' (1911).<ref name=TSK1/>
Vähemmin onnistuneita ovat sitä vastoin ne Vámbéryn tutkimukset (esimerkiksi ''Etymologisches Wörterbuch der turko-tatarischen Sprachen'', 1878), joiden laatimiseen olisi ollut tarpeen tarkka tieteellinen koulutus. Unkarilaisten alkuperästä Vámbéry 1882 julkaisi laajan teoksen (''Der Ursprung der Magyaren''). Tämä herätti kiivaan tieteellisen väittelyn, jossa Vámbéry lopulta joutui alakynteen. Vámbéryn mielestä unkarilaiset etnillisesti olivat [[Turkkilaiset kansat|turkkilais-tataarilaista]] alkuperää. Heidän kielestään hänen mielipiteensä ovat jotenkin sekavat: milloin hän sanoo sitä sekakieleksi, jonka yhtä hyvin voi lukea suomalais-ugrilaiseksi kuin turkkilais-tataarilaiseksi, milloin taas kieleksi, jota − samalla
== Lähteet ==
| |||