Ero sivun ”Uhudin taistelu” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Seuraukset: stilisointia
p "s. luku–luku"
Rivi 21:
| muut_taistelut =
}}
'''Uhudin taistelu''' oli islamilaisen perimätiedon mukaan vuonna [[625]] käyty taistelu [[Muhammad|Muhammed]]in johtamien [[Medina]]n [[islam|muslimien]] ja [[Mekka|Mekan]] Quraish -heimon välillä. Sitä ennen oli käyty muslimien voittoon päättynyt [[Badrin taistelu]]. Uhudissa muslimit vuorostaan kärsivät tappion. Uhudin taistelu mainitaan ensimmäisen kerran historian lähteissä vasta kaksi sataa vuotta myöhemmin.<ref name=":2" /> On mahdollista ettei se ollut historiallinen tapahtuma. Tarinaa muslimien kärsimästä tappiosta tarvittiin, koska jostain uskovien kokemasta sotilaallisesta tappiosta kerrotaan myös Koraanissa (3:121-179121–179).<ref name=":3" />
 
==Islamilainen kertomus==
Islamilaisen perimätiedon mukaan Muhammed oli vuonna 622 paennut [[Mekka|Mekasta]] [[Medina]]an, josta oli tullut kaikkien Mekan muslimien turvapaikka. Medina oli keidaskaupunki, jossa vapaata viljelymaata oli vain rajallisesti ja niinpä muslimien oli turvauduttava elinkeinonaan ryöstelyihin. Ryöstöretkiä tehtiin etenkin Mekan valtaheimo [[Quraish]]in karavaaneja vastaan. Muslimit voittivat suuremman mekkalaisjoukon [[Badrin taistelu]]ssa vuonna 624 enkelien avulla. Mekkalaiset lähtivät vuonna 625 marssimaan kohti Medinaa [[Abu Sufyan]]in johdolla.<ref name="isl">{{Kirjaviite | Tekijä = Jaakko Hämeen-Anttila | Nimeke = Islamin miekka – Idän ja lännen konfliktien historia | Vuosi = 2012 | Sivu = 13-2113–21 | Selite = Sähköinen versio | Julkaisija = Otava | Isbn = 978-951-1-26819-2 }}</ref><ref name=":4">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.oxfordislamicstudies.com/article/opr/t125/e2412|Nimeke=Uhud, Battle of|Tekijä=|Julkaisu=The Oxford Dictionary of Islam|Julkaisupaikka=|Ajankohta=|Julkaisija=Oxford University Press|Tiedostomuoto=|Selite=|Viitattu=16.4.2018|Kieli=}}</ref>
 
===Taistelun kulku===
[[tiedosto:Balami - Tarikhnama - The Battle of Uhud - Muhammad kills Ubayd bin Khalaf with his lance (cropped).jpg|thumb|vasen|Muhammad surmaa vihollissotilaan keihäällä historioitsija [[Muhammad Bal'ami]]n teoksesta.]]
Mekkalaiset olivat koonneet 3 000 miehen armeijan, johon kuului 200 ratsumiestä. Sitä vastassa oli muslimien ainoastaan 700 miestä käsittänyt armeija sen jälkeen, kun ibn Ubai, Medinan hallitsija ennen Muhammedia, oli vetänyt kesken kaiken omat joukkonsa pois. Kerrotaan, että tällöin ansarit kysyivät Muhammedilta: ''"Jumalan lähettiläs, emmekö pyytäisi juutalaisia liittolaisiamme apuun?'' Jumalan lähettiläs vastasi heille: ''"Me emme heitä tarvitse!"''<ref>Ibn Hisham, 1999, 258-259258–259</ref>
 
Joidenkin lähteiden mukaan Medinassa Muhammed ja osa muslimeista halusi odottaa vihollisen saapumista Medinaan, mutta osa halusi edetä vihollista vastaan. Taistelu käytiin Uhud-vuorella. Muhammedin mainitaan myös ampuneen vihollista itse nuolilla. Taistelun kuluessa Muhammedin kasvoihin osui kivi. Profeetalta murtui yksi hammas ja hänen huulensa halkesi. Taistelukentälle lähti huhu profeetan kuolemasta ja muslimit vetäytyivät. Joukkojen vetäytyessä Muhammedin mainitaan haavoittaneen vielä yhtä vihollissotilasta keihäällä ja tämän kuolleen paluumatkalla Mekkaan. <ref name="isl" />
Rivi 37:
Uhudin taistelu oli ollut muslimien tappio ja Muhammedkin oli selviytynyt vain vaivoin. Mekkalaisten väitettiin silponeen taistelukentällä kaatuneiden muslimien ruumiita. Mekkalaiset eivät kuitenkaan hyödyntäneet voittoaan tehokkaasti ja muslimit saattoivat palata Medinaan. Yhteenotot mekkalaisten ja muslimien välillä jatkuivat pienimuotoisempina, mutta [[islam]]in asema vahvistui hiljalleen monien [[beduiinit|beduiinien]] omaksuessa uuden uskon. Mekkalaiset yrittivät tuhota muslimit vielä kerran vuonna 627 niin sanotussa [[vallihautasota|vallihautasodassa]].<ref name="isl" />
 
[[Koraani]]n suuran 3 jakeet 121-179121–179 käsittelevät Koraanin islamilaisen tulkinnan mukaan Uhudin taistelua. Koraani antaa kuvan tappiosta ihmisten tottelemattomuuden seurauksena sekä koettelemuksena, joka erotti vilpittömät ja välinpitämättömät toisistaan.<ref name="isl" /> [[Jaakko Hämeen-Anttila|Jaakko Hämeen-Anttilan]] mukaan mekkalaisten hyökkäykset johtivat siihen, että ''"Profeetta Muhammadille annettiin ohjeet puolustautumiseen".''<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/sanomapro/art-2000002806446.html|nimeke=Jos et tiedä Koraanista mitään, opettele edes tämä|tekijä=Tommi Nieminen|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=8.3.2015|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Jumala antoi Muhammedille luvan puolustatua, mikä lupa kirjattiin myös Koraaniin.
 
== Historiatieteen näkökulma ==
Rivi 45:
{{sitaatti|''Perinteinen tietämys 600-luvun tapahtumista perustuu arabiaksi kirjoitettuun keskiaikaiseen materiaaliin, joka on valtaosiltaan aikaisintaan 800- ja 800-luvuilta peräisin, ja vain ani harvoissa tapauksissa700-luvun lopusta. Lisäksi tekstit ovat säilyneet yleensä vain huomattavasti myöhempinä kopioina, joissa interpolaatioiden, myöhempien lisäysten, vaara on huomattava, puhumattakaan tekstin turmeltumisen ja tahallisen muokkaamisen vaaroista. Islamin synnyn ja siitä kertovan lähdeaineiston väliin jää siis parhaassakin tapauksessa viitisen sukupolvea, 150 vuotta''.|}}Hämeen-Anttila katsookin, että ''"Yksinomaan islamilaisten lähteiden varaan rakentuva historiankäsitys on kuin talo, joka seisoo ilman perustaa."''<ref name=":1" />
 
Uhudin taistelusta kirjoittaa ensimmäisen kerran Ibn Hisham Profeetan elämäkerrassa 800-luvun alussa.<ref name=":2">{{Kirjaviite|Tekijä=Ibn Hisham|Nimeke=Profeetta Muhammadin elämäkerta|Vuosi=1999|Sivu=255-284255–284|Julkaisija=Basam Books}}</ref> Esitys on hyvin yksityiskohtainen ja sisältää esimerkiksi pitkiä yksityiskeskusteluja. Uhudin taistelu on mysteeri myös sen takia, että muslimit häviävät sen. Se onkin ainoa taistelu, jonka Muhammedin kerrotaan hävinneen. Orientalisti Hans Jansenin mukaan tämä on ongelma, koska häviö viittaa siihen, että Jumala ei ollut Muhammedin puolella.<ref name=":3">{{Kirjaviite|Tekijä=Jansen. H.|Nimeke=Mohammed. Eine Biographie|Vuosi=2008|Sivu=291|Julkaisija=Verlag C.H. Beck}}</ref> Vastaus löytyy Koraanista Imranin perheen suurasta, jonka myös Ibn Hisham yhdistää kertomaansa Uhudin taisteluun.<ref name=":2" /> Islamilaisen selityskirjallisuuden mukaan suura mainitsee muslimien voiton Badrissa, mutta siirtyy myöhemmin puhumaan heidän tappiostaan ''("Te pakenitte kääntymättä kehenkään päin, vaikka profeetta kutsui teitä teidän takaanne''", 3:153). Koraanin selittäjille oli siten tarpeen luoda perimätietoa jostain sellaisesta taistelusta, jonka muslimit häviävät.<ref name=":3" /> Kaatuneiden muslimien lukumääräksi toisinaan esitetty 70 esiintyy useissa yhteyksissä Mooseksen kirjoissa, ja kyseessä on siten symbolinen pyhä luku. Muhammedin kokemat vahingot on yhdistetty suuran säkeeseen 144, jossa puhutaan Jumalan lähettilään kuolevaisuudesta.
 
Jansenin mukaan Uhudin taistelun kuvaus sisältää abbasidihallitsijoiden propagandaa. Sellainen on tarina, jossa Muhammed teloittaa omin käsin Muawija ibn Mughiran. Tämän kerrotaan olleen umaijadikalifi [[Abd al-Malik ibn Marwan|al-Malikin]] isoisä. Ibn Hishamin kirjoitti teoksensa valtakunnassa, jonka hallitsijoina olivat abbasidit. Uusille hallitsijoille sopi hyvin, että itse Jumalan profeetta oli omin käsin katkaissut kaulan heidän kilpailijoiltaan.<ref>Jansen, 2008, 290</ref>