Ero sivun ”Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)/Arkisto 56” versioiden välillä

p
Botti arkistoi 2 keskustelua sivulta Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)
p (Botti arkistoi 3 keskustelua sivulta Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti))
p (Botti arkistoi 2 keskustelua sivulta Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti))
Kuinka Saksan yhtenäisyyspäivää 3. lokakuuta Saksassa vietetään? [[Toiminnot:Muokkaukset/109.240.39.215|109.240.39.215]] 15. heinäkuuta 2020 kello 01.08 (EEST)
:Vaihtelevasti. Läntisessä ja eteläisessä Saksassa se on vain yksi arkipyhä ilman sen kummempia. Berliinissä taas juhlitaan jälleenyhdistymistä Brandenburgin portilla. --[[Käyttäjä:Gwafton|Gwafton]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Gwafton|keskustelu]]) 15. heinäkuuta 2020 kello 11.07 (EEST)
== Saksan teitittelykäytäntö ==
 
Saksaan liittyvä toinen kysymys: Saksassa vallitsee nykyäänkin teitittelykäytäntö, joka on ehkä vieläkin ehdottomampi kuin Suomen aiempi teitittelykäytäntö. Eikö niin? Missä iässä saksalaisnuoret alkavat teititellä oman ikäisiäänkin vieraita ihmisiä? 15? <small>&nbsp;–Kommentin jätti [[Toiminnot:Muokkaukset/109.240.10.90|109.240.10.90]] ([[Keskustelu käyttäjästä:109.240.10.90|keskustelu]]) 15. heinäkuuta 2020 kello 14.43‎ (EEST)</small>
 
:Entisen Itä-Saksan alueella teititellään muistaakseni 14-vuotiaasta, lännessä 15-vuotiaasta. Tämä siis "virallinen" nyrkkisääntö. Mutta eivät nuoret siinä iässä toisiaan teitittele, sinut ollaan tuntemattomienkin kesken luontevasti yli kaksikymppisiksi. Saksassa asuessani olin töissä firmassa jossa sisäinen koodi määräsi käyttämään sinuttelumuotoa, mikä on kai aika harvinaista. --[[Käyttäjä:Gwafton|Gwafton]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Gwafton|keskustelu]]) 15. heinäkuuta 2020 kello 15.45 (EEST)
 
::[https://www.stern.de/wirtschaft/job/duzen-oder-siezen--vor-allem-die-juengeren-duzen-auch-den-chef-8903582.html Tämän tilaston] mukaan kaksi kolmesta saksalaisesta sinuttelisi työkavereitaan ja melkein kolmasosa (ainakin nuoremmista) myös pomoaan. --[[Käyttäjä:Silvonen|Silvonen]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Silvonen|keskustelu]]) 15. heinäkuuta 2020 kello 18.15 (EEST)
 
:::Käytännöt muuttuvat tietysti ajan myötä. Eräs entinen työkaveri kertoi että ollessaan töissä Stuttgartissa hän ei ollut sinutteluväleissä kenenkään kollegansa kanssa. --[[Käyttäjä:Gwafton|Gwafton]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Gwafton|keskustelu]]) 16. heinäkuuta 2020 kello 09.52 (EEST)
 
::::Maan sisällä lienee myös alueellista vaihtelua. Jossain lehdessä oli muutama vuosi sitten juttua siitä, miten suomalainen toimittaja, saattoi olla peräti median oma kirjeenvaihtaja, teki nopeasti ennestään tuntemattoman saksalaisen (freelance)-valokuvaajan kanssa sinunkaupat ''Berliinissä'', ja he kai sinuttelivat toisiaan juttukeikalla samana päivänä kuin olivat tutustuneet. Sitten sama suomalainen mies meni ''Frankfurtiin'' ja teki yksipuoliset sinunkaupat frankfurtilaisen valokuvaajan kanssa, joka vaivautui ilmiselvästi liiallisesta tuttavallisuudesta. Suomalainen toimittaja havaitsi pian, että kymmeniä vuosia työkavereina olleet frankfurtilaismiehet edelleen teitittelivät toisiaan. Toisaalta jutussa ei taidettu puhua iästä mitään. Berliiniläinen irokeesitukkainen 25-vuotias, kamera kaulassa ja jointti huulessa kulkeva freelancer on kyllä erilainen ihminen kuin mahdollisesti 55-vuotias solmio kaulassa työskentelevä Herra Valokuvaaja. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 16. heinäkuuta 2020 kello 11.08 (EEST)
 
:::: Äskettäin sarjassa [[Jäljet päättyvät Berliiniin]] katoamisyksikön pomo Radek teki sinunkaupat alaisensa kanssa. Muistaakseni alainen oli ollut sarjassa jo pitkään, luultavasti Lucy, joka tuli sarjaan viidennellä kaudella, nyt on meneillään kahdeksas, että pitkään katseli alaistaan, ennen kuin hyväksyi. --[[Käyttäjä:Abc10|Abc10]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Abc10|keskustelu]]) 16. heinäkuuta 2020 kello 11.55 (EEST)
 
::: Käytäntö vaihtelee paljon myös alueellisesti. Muistan lukeneeni että toisella puolella maata työpaikoilla on yleistä käyttää sekamuotoa jossa sinutellaan mutta puhutellaan sukunimellä ("Herra Müller, mitä mieltä sinä olet?") ja toisella puolella päinvastoin ("Günther, mitä mieltä te olette?"). Tämäkin saattaa olla jo vanhaa tietoa, ja uskoisin että riippuu myös työpaikasta (lakifirmassa varmasti puhutaan eri tavalla kuin pikaruokalassa.) Kun itse olin parikymmentä vuotta sitten jokusen kuukauden töissä Etelä-Saksassa pienessä perheyrityksessä, työnantaja kysyi heti ensimmäisen kättelyn yhteydessä että sopiiko jos sinutellaan. --[[Toiminnot:Muokkaukset/91.153.55.59|91.153.55.59]] 16. heinäkuuta 2020 kello 14.13 (EEST)
 
:::: Noista sekamuodoista on jopa oma artikkeli: [[:de:Hamburger Sie|Hamburger Sie]]. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 16. heinäkuuta 2020 kello 14.27 (EEST) '''Lisäys:''' Lyhyt suomennos: Hampurissa sanotaan "Sanna, mitä mieltä Te olette tästä ratkaisusta?" Münchenissä puolestaan: "Rouva Marin, mitä mieltä sinä olet valtionvelasta?" Hassua, mutta jännän kätevää. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 16. heinäkuuta 2020 kello 14.31 (EEST)
 
::::: Olisikin jännä kysymys, kumpi "sekamuoto" olisi tuttavallisempi tai vähemmän epäluonnollisen kuuloinen suomen kielessä. Sitä voikin makustella: "''Rouva Haukio, oletko tänä kesänä käynyt uimassa?''" taikka sitten "''Jenni, oletteko Te kokenut elämässänne vähättelyä tai tytöttelyä?''" Ihan oma maailmansa on sitten Ruotsissa (sic) aiemmin käytössä ollut monimutkainen puhuttelujärjestelmä ennen [[:sv:Du-reformen|Du-reformia]] 1960-luvun lopulla. Siellä teitittely oli usein jopa loukkaus! --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 16. heinäkuuta 2020 kello 14.46 (EEST)
 
:Sivuhuomiona olen huomannut että saksankielisessä Aku Ankan taskukirjoissa Aku ja Roope sinuttelevat toisiaan mutta Roope ja Kroisos Pennonen teitittelevät toisiaan. [[Käyttäjä:JIP|JIP]] ([[Keskustelu käyttäjästä:JIP|keskustelu]]) 16. heinäkuuta 2020 kello 14.56 (EEST)
 
== Suomen nykyinen itäraja ==
 
Löytyykö tutkimustietoa tai hyviä arveluja siitä, miksi Suomen nykyinen itäraja on määritelty kulkemaan juuri nykyiselle linjalleen?
 
Ensinnäkin: Voisiko vuoden 1940 alueluovutukset selittää osittain sillä, että Neuvostoliitolla oli (todennäköisesti) talvisodan jälkeenkin suunnitelmissa miehittää koko Suomi? Miehittäminenhän olisi tullut tulevaisuudessa vaatimaan vähemmän aikaa ja vaivaa, koska Suomen pinta-alaa oli jo pienennetty talvisodan jälkeisten alueluovutusten myötä.
 
Yksityiskohtaisemmin:
 
1. Rajalinja Virolahdelta Ilomantsiin: Miksi itärajaa täytyi vuonna 1940 siirtää näinkin paljon länteen aiemmasta linjastaan? Yksi syy lienee väkisinkin ollut silloisen Leningradin turvallisuuden takaaminen. Tahtoiko Neuvostoliitto vahvasti myös Viipurin itselleen? Jos tahtoi, niin pitikö raja saada Viipurin turvallisuuden vuoksi muutamien kymmenien kilometrien päähän kaupungista? Miksi myös Laatokan pohjoispuoliset alueet piti luovuttaa? Oliko Neuvostoliitolla jostain syystä tarve saada koko Laatokka ja kaikki sen rannikkoalueet itselleen? Oliko Neuvostoliitolla tarve saada Suomen luovuttamasta Karjalasta lisäalueita itselleen esimerkiksi tulevia valtion sisäisiä väestönsiirtoja varten?
 
2. Luovutetut alueet Kuusamon ja Sallan kunnista: Voisi olettaa, että tällaisesta pienehköstä kaistaleesta korpimaata ei juuri ollut hyötyä Neuvostoliitolle. Voisiko alueluovutusten takana olla pyrkimys lähellä kulkevan Muurmannin radan turvaamiseen?
 
3. Petsamon alue: Oliko tässäkin kyse läheisen Muurmannin radan ja Murmanskin kaupungin turvallisuudesta? Tahdottiinko Suomen yhteys Jäämereen katkaista? Miksi koko Petsamo piti luovuttaa vasta jatkosodan jälkeen 1944 eikä jo talvisodan jälkeen 1940? --[[Käyttäjä:Juhani Velhonheimo|Juhani Velhonheimo]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Juhani Velhonheimo|keskustelu]]) 16. heinäkuuta 2020 kello 16.19 (EEST)
 
:1. Kun nyt löytyis jostain tarkemmin, mutta uudenkaupungin rauhan raja oli ehtona aselevolle talvisodan jälkeen ja sitten sitä tarkisteltiin vielä hieman suuntaan ja toiseen ja vastauksen sanot itsekin eli Leningradin turvallisuus. Tämä on täysin omaa arviotani, mutta varmaan Viipurin sotilaallinen merkitys ei ole vähäinen. Lisäksi Laatokkaa pitkin olisi mahdollisuus hyökätä turhan lähelle lähes kolme vuotta piiritettynä ollutta kaupunkia. Suomihan suostui siksi ettei koko maata olisi valloitettu (koskee sekä talvi- etä jatkosotaa) ja Neuvostoliitto suostui koska saatiin lisäaikaa valmistautumiseen Saksan hyökkäykseen (talvisota, venläisittäin rajaselkkaus) ja välirauhaan koska saatiin Suomi pakotettua puolenvaihtoon liittoutuneiden puolelle ajamaan saksalaiset pois. Talvelan ja Pajarin sotatoimet (Tolvajärvi-Ägläjärvi) saattoivat myös vaikuttaa siihen ettei ollut syytä antaa Laatokan pohjoispuolelle asemia jatkon kannalta. Väestönsiirtotarpeista en ole kuullut, mutta olen kuullut sellaisenkin väitteen ettei Nl olisi vaatinut suomalaisten poissiirtämistä luovutetuilta alueilta jommassa kummassa rauhassa.
 
:2. Voisi.
 
:3. Petsamon nikkelivarannot ovat olleet kaikkien suurvaltojen mielenkiinnon kohteena. Tämä on taas sitten ihan omaa päättelyäni, mutta vuoden 1940 rauhanteossa ei kenties haluttu ärsyttää saksalaisia, jotka operoivat Petsamossa. --[[Käyttäjä:Höyhens|Höyhens]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Höyhens|keskustelu]]) 17. heinäkuuta 2020 kello 00.11 (EEST)
 
::Tulipa tässä vielä mieleeni, että ilmeisen väärin (ilmeisesti pelossa) informoitu Stalin arveli [[Terijoen hallitus]] -nimisen marionettihallituksen onnistumisen mahdollisuuksia. Sillehän oli varattu pajon suurempia maa-alueita kuin nykyiset Suomen rajat. Stalin ja Kuusinen eivät nähtävästi uskoneet että Suomen punaiset oli kertakaikkiaan lyöty jo sisällissodassa eikä edes talvisodassa Suomen läpi marssittukaan juhlittuina vapauttajina kuten hyökkääjä arvioi. --[[Käyttäjä:Höyhens|Höyhens]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Höyhens|keskustelu]]) 14. elokuuta 2020 kello 06.25 (EEST)
38 801

muokkausta