|
}}
[[Tiedosto:JMSchleyer1888.png|pienoiskuva|Saksalainen pappi [[Johann Martin Schleyer]] kehitti volapükin kielen.]]
'''Volapük''' on [[Johann Martin Schleyer]]in, [[Saksa]]n [[Baden]]ista kotoisin olevan katolisenkatolilaisen papin, vuosina 1879–1880 kehittämä ensimmäinen [[keinotekoinen kieli|keinotekoinen]] [[kansainvälinen apukieli]].<ref name="Historianet.lyhyt.elämä"/> Sen [[ISO 639]] -kielikoodit ovat <tt>vo</tt> ja <tt>vol</tt>.<ref name="ISO-639.2"/> Volapükiä kirjoitetaan [[latinalaiset aakkoset|latinalaisilla aakkosilla]] sekä [[Treema|treemallisilla]] kirjaimilla ä, ö ja ü. Volapükiä osaavia ihmisiä oli maailmassa noin 20 vuonna 2017.<ref name="Historianet.lyhyt.elämä"/>
== Ääntäminen ==
Volapükissä j ääntyy suhu-s:nä ja y j:nä. Foneemeilla ei ole pituusoppositiota. Sananpaino on viimeisellä tavulla.
== Sanaston alkuperä ==
Volapükin runkosanoista kolmasosa on otettu [[englannin kieli|englannista]], neljäsosa [[romaaniset kielet|romaanisista kielistä]], viidesosa [[saksan kieli|saksasta]] ja loput muista elävistä kielistä, mutta Schleyerin käsittelyssä (vokaalien mielivaltaisessa muuttelussa, konsonanttiyhtymien karttamisessa sekä konsonanttien r ja w torjumisessa) suuri osa sanoista muuttui niin paljon, ettei niitä juuri voi alkuperäkielen perusteella tunnistaa. Esimerkiksi kielen nimi volapük muodostuu sanoista ''vol'', maailma, englanniksi world, ja ''pük'', puhe, englannin sanasta ''speak''. Ilmeisesti tämä suurelta osin oli tarkoituksellista etäisyyden ottamista olemassa oleviin kieliin. Lisäksi englantilaisperäisten sanojen muuntumiseen lienee vaikuttanut se, että vaikka Schleyer puhui hyvin todella monia kieliä, englantia hän ei osannut kovin hyvin<ref name="Historianet.lyhyt.elämä"/>. R-äännettä Schleyer ei kieleensä ottanut, koska sitä ei yleisesti tunneta [[kiinan kieli|kiinan kielessä]]. Se jätettiin pois tai korvattiin l:llä, kuten sanoissa vol (world) ja lin (ring, soittaa). Vuonna 1931 volapükiin lisättiin R. ▼
== Kielioppi ==
Volapükin kielioppi on indoeurooppalaista tyyppiä, [[agglutinoiva kieli|agglutinoiva]] ja täysin järjestelmällinen. Runkosanat ovat yksitavuisia ja enimmäkseen kolmikirjaimisia. Siinä on vaikutteita erityisesti saksasta. EsimerkiksiSijamuodot ja verbien taivutusmuodot muodostetaan etu- ja loppuliittein. sijamuotojaSijamuotoja on samat neljä kuin [[saksan kieli|saksassa]]: [[nominatiivi]], [[genetiivi]], [[akkusatiivi]] ja [[datiivi]]. SijamuodotSubstantiivin jamonikon verbienpääte taivutusmuodoton muodostetaan etu-s. jaKustakin loppuliitteinverbistä saattoi pystyä muodostamaan yli 504 440 muotoa<ref name="Historianet.lyhyt.elämä"/>, Runkosanatkun ovatkaikki yksitavuisia[[tempus|tempukset]], konsonanttiloppuisia[[Aspekti (kielitiede)|aspektit]], [[modus|modukset]] ja enimmäkseen[[persoona kolmikirjaimisia(kielioppi)|persoonat]] huomioidaan – tästä kieltä arvosteltiinkin. GenetiivinYksikön ensimmäisen persoonan pääte on -aob, esim.yksikön ''mena''=ihmisentoisen persoonan -ol, akkusatiivinyksikön päätefeminiinisen kolmannes persoonan -iof. Esimerkiksi tanob tarkoittaa sidon, esim.tanol ''meni''=ihmisensidot, taitanom ihminen(miehestä) objektinasitoo ja datiivintanof pääte(naisesta) -e, esimsitoo. ''mene''=ihmiselle. SubstantiivinVastaavat monikon päätepersoonamuodot onsaadaan liittämällä yksikön persoonapäätteen loppuun -s, jokaesimerkiksi liitetääntanobs muissaon sijoissasidomme. kuinAdjektiivit nominatiivissaovat vasta-ik-loppuisia, esimerkiksi lad on sydän ja sijapäätteenladik jälkeensydämellinen.
Yksikön ensimmäisen persoonan pääte on -ob, yksikön toisen persoonan -ol, yksikön maskuliinisen kolmannen persoonan -ol, yksikön feminiinisen kolmannes persoonan -of. Esimerkiksi tanob tarkoittaa sidon, tanol sidot, tanom (miehestä) sitoo ja tanof (naisesta) sitoo. Vastaavat monikon persoonamuodot saadaan liittämällä yksikön persoonapäätteen loppuun -s, esimerkiksi tanobs on sidomme. Muut aikamuodot ilmaistaan etuliitteillä, esim. ''älöfob'' merkitsee rakastin, ''elöfob'' olen rakastanut, ''ilöfob'' olin rakastanut, ''olöfob'' tulen rakastamaan ja ''ulöfob'' tulin olemaan rakastanut.<ref>Tietosanakirja, osa 10 (1919), s. 1468</ref> Kustakin verbistä saattoi pystyä muodostamaan yli 504 440 muotoa<ref name="Historianet.lyhyt.elämä"/>, kun kaikki [[tempus|tempukset]], [[Aspekti (kielitiede)|aspektit]], [[modus|modukset]] ja [[persoona (kielioppi)|persoonat]] huomioidaan – tästä kieltä arvosteltiinkin.
▲VolapükinSchleyerin mukaan hän sai unettomana yönä ilmestyksen, jossa Jumala käski häntä luomaan kansainvälisen kielen.<ref name="Historianet.lyhyt.elämä"/> runkosanoistaRunkosanoista kolmasosa on otettu [[englannin kieli|englannista]], neljäsosa [[romaaniset kielet|romaanisista kielistä]], viidesosa [[saksan kieli|saksasta]] ja loput muista elävistä kielistä, mutta suuri osa sanoista muuttui Schleyerin käsittelyssä (vokaalien mielivaltaisessa muuttelussa, konsonanttiyhtymien karttamisessa sekä konsonanttienvälttämisessä, r :ttömyydessä ja w torjumisessa:ttömyydessä) suuri osa sanoista muuttui niin paljon, ettei niitä juuri voi alkuperäkielen perusteella tunnistaa. Esimerkiksi kielen nimi volapük muodostuu sanoista ''vol'', maailma, englanniksi world, ja ''pük'', puhe, englannin sanasta ''speak''. Ilmeisesti tämä suurelta osin oli tarkoituksellista etäisyyden ottamista olemassa oleviin kieliin. Lisäksi englantilaisperäistentähän sanojensaattoi muuntumiseen lienee vaikuttanutvaikuttaa se, että vaikka Schleyer puhui hyvin todella monia kieliä, englantia hän ei osannut kovin hyvin<ref name="Historianet.lyhyt.elämä"/>. R-äännettä Schleyer ei kieleensä ottanut, koska sitä ei yleisesti tunneta [[kiinan kieli| kiinan kielessäkiinassa]]. Se jätettiin pois tai korvattiin l:llä, kuten sanoissa vol (world) ja lin (ring, soittaa). Vuonna 1931 volapükiin lisättiin R.
Volapükin harrastajien kokoukset pidettiin vuonna 1884 [[Friedrichshafen]]issa, 1887 [[München]]issä ja vuonna 1889 [[Pariisi]]ssa. Kahdessa ensimmäisessä kokouksessa puhuttiin enimmäkseen [[saksan kieli|saksan kieltä]], mutta viimeisessä ainoastaan volapükiä.<ref name="Historianet.lyhyt.elämä"/>
Adjektiivit ovat -ik-loppuisia, esimerkiksi lad on sydän ja ladik sydämellinen.
Schleyerin mukaan hän alkoi kehittää volapükiä sen johdosta, sai unettomana yönä ilmestyksen, jossa Jumala käski häntä luomaan kansainvälisen kielen.<ref name="Historianet.lyhyt.elämä"/> Volapük oli ensimmäinen laajaa huomiota herättänyt [[keinokieli]], ja se saavutti nopeasti melko suuren suosion. 1880-luvun lopussa oli arviolta 283 volapükin harrastajien kerhoa, 25 volapükiksi ilmestyvää tai volapükistä kertovaa lehteä, sekä 316 kirjaa 25 eri kielellä. Volapükin harrastajien kokoukset pidettiin vuonna 1884 [[Friedrichshafen]]issa, 1887 [[München]]issä ja vuonna 1889 [[Pariisi]]ssa. Kahdessa ensimmäisessä kokouksessa puhuttiin enimmäkseen [[saksan kieli|saksan kieltä]], mutta viimeisessä vain volapükiä.<ref name="Historianet.lyhyt.elämä"/>
1880-Volapük oli ensimmäinen laajaa huomiota herättänyt [[keinokieli]], ja 1890se saavutti nopeasti melko suuren suosion. 1880-luvun vaihteenlopussa tienoillaoli arviolta 283 volapükin harrastajien kerhoa, 25 volapükiksi ilmestyvää tai volapükistä kertovaa lehteä, sekä 316 kirjaa 25 eri kielellä. Noin vuonna tohtori1889 Johann Martin Schleyerin ja kielen helpottamiseen tähdänneen ryhmän välille syntyi kiista. Schleyer vastusti kaikkia muutoksia., Paljolti tämän vaikutuksestajoten monet yksinkertaisempaa yhteistä kieltä kaivanneet volapükin harrastajatkaipaavat siirtyivät vuonnakaksi 1887vuotta julkaistunaikaisemmin kehitetyn [[esperanto]]n pariin. Esperanto oli paljon helpompi oppia., Senkoska sen kielioppi on paljon yksinkertaisempi kuin volapükin ja sanasto suurten luonnollisten kielten (lähinnä romaanisten kielten, hieman myös englannin ja saksan) perusteella paljon paremmin tunnistettavissa. Lisäksi esperanton kehittäjä [[L. L. Zamenhof|Ludwig Lazarus Zamenhof]] ei pyrkinyt Schleyerin tapaan esiintymään kehittämänsä kielen ehdottomana auktoriteettina.<ref name="Historianet.lyhyt.elämä"/> Nämä seikat johtivat siihen, että esperanton opiskelu yleistyi paljolti nimenomaan volapükin opiskelun kustannuksella, monet volapük-yhdistykset muuttuivat esperanto-yhdistyksiksi, jamikä sitenjohti toiseensiihen, maailmaansotaanettä mennessämuutamassa vuosikymmenessä esperanto käytännössä syrjäyttityönsi tieltään volapükin.<ref name="tkh1">{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Kuka puhuu volapükia? | Julkaisu = Tieteen Kuvalehti Historia | Vuosi = 2008 | Vuosikerta = | Numero = 3 | Sivut = | Julkaisija = Bonnier Publications International AS | Issn = 0806-5209}}</ref>
Vuonna 1931 [[Arie de Jong]] yksinkertaisti volapükin kielioppia ja teki muita pieniä muutoksia, jotka muutamat puhujat hyväksyivät käyttöön. Volapük oli ensimmäinen laajaa huomiota herättänyt ihmisen kehittämä keinotekoinen kieli. Nykyään volapükillä on noin 25 puhujaa.<ref name="tkh1" />
|
